Oikeaa mielentilaa rakentamassa

Olen istunut tämän syksyn akateemisen kirjoittamisen kurssilla graduntekijöille. Kurssia on ollut vain kerran viikossa mutta se on ollut syksyni ilo ja valo. Olen saanut kurssin aikana luotua varmuutta itseeni, että selviän työstä ja nautin siitä, että minulla on ollut aikaa edes kerran viikossa prosessoida ajatuksiani tulevasta. Kun aloitin minulla oli vain ohjaajat sekä työnimi tutkielmalleni. Nyt olen saanut tutkimussuunnitelman hyvään alkuun, itse tekstiä on useampi sivu kirjoitettuna ja sitäkin enemmän minulla tietoa korvien välissä, mikä vielä odottaa ulostuloa. Perehtyminen aiheeseen on aina pitkä prosessi, joka vaatii paljon lukemista, jotta pystyy tuottamaan pohdiskelevaa asiantuntijatekstiä ja yhdistämään eri tutkimuksien tietoa keskustelevassa hengessä.

Se miksi kirjoitan tästä blogiin ei suinkaan ole sitä, että haluaisin kerskua opiskelulla. Suomessa ja maailmalla on monta graduntekijää tälläkin hetkellä, eikä työ ole vielä mikään tohtorintutkielma. Kirjoitan ehkä eniten siksi, että olen itse haaveillut tästä jo pitkään. Katkonainen opiskelutaival on oikeasti saattanut minut tähän vaiheeseen opinnoissani vihdoin ja viimein.

”Gradukurssilla meiltä kysyttiinkin: Miksi sinä haluat kirjoittaa gradun?

Aikaa oli 5-10 minuuttia ja visio pyydettiin kirjoittamaan vapaan kirjoittamisen tekniikalla jossa kynä liikkuu kokoajan, eikä mitään pyyhitä. Olin valmis varmaan jo kolmen-neljän minuutin jälkeen ja tässä on tekstini.

Haluan että gradu yhdistää tieteitä elintarvikkeen ravitsemuksen, fysikaalisen, kemiallisen ja mikrobiologisen taustan kannalta aistien näkökulmasta ja tuo tietoa miten voi vaikuttaa juomien makuprofiiliin muuttamalla näitä tekijöitä.

 

Haluan että työ on ajankohtainen katsaus aiheeseen ja innostaa tutkimaan asiaa lisää. Haluan että gradu tuo minulle varmuutta elintarviketieteen asiantuntijana näissä teemoissa. Haluan päästä kirjoittamaan ja tuottamaan omaa tekstiä ja oppia tutkimuksen järjestämisestä. Haluan luoda työn aikana hyviä ja kestäviä suhteita kollegoihin ja opettajiin yliopistolla. Haluan että gradu avaa minulle ovia työelämään ja teollisuuteen tai mahdolliseen jatko-opiskeluun.

 

Haluan myös että tämä vaihe elämässäni on ohi vaikka haluan nauttia prosessista kun se vielä on meneillään. Haluan säilyttää innokkaan oppimisen janon ja toivon, että gradu ruokkii sitä edelleen. Haluan suoriutua työstäni kiitettävästi ja saada siitä rehellistä palautetta sen aikana sekä tukea työn tekoon. Haluan pystyä tekemään gradun ensi kesään mennessä ja valmistua silloin niin, että myös muut opinnot ovat tehty. Haluan näyttää, että osaan ja pystyn kirjoittamaan oman graduni.

 

Siinäpä se, visio on ainakin valmis. Eikö se ole niin että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Syyslomaa laivalla

Miniloma perheen kanssa

Meidän lapsilla oli viime viikolla syysloma koulusta ja eskarista. Koska viikko oli meillä vanhemmilla työntäyteinen niin suunnattiin vasta viikonloppuna pienelle minilomalle Tukholmaan. Lähdettiin lauantaina ja palattiin maanantaina eli kyseessä oli tuollainen Päivä Tukholmassa risteily jossa ollaan laivalla yötä mennessä ja palatessa. Meidän reissua ilostutti myös samalle laivalle lähtenyt tuttavaperhe naapurista, joten seuraa ja naurua riitti.

Lasten ehdoilla

Koko reissua suunniteltiin aikalailla lasten ehdoilla. Varattiin Siljalta Muumi perhehytti, jossa oli muumiaiheinen sisustus muumivalaisinta ja alkoholitonta muumiskumppaa myöten. Minusta perhehytti oli ihan tilava ja mahduttiin meidän viiden hengen porukalla siihen hyvin. Lapset tykkäsivät ikkunasta Promenadelle ja siitä oli hauska seurata laivan menoa.

Tukholmassa koettiin Junibacken

Risteily pysähtyi Tukholmaan noin seitsemäksi tunniksi, jolloin suunnattiin Junibackenin kulttuuritaloon. Minusta se oli aivan ihana paikka ja lapset rakastivat tuota satumaailmaa. Siellä oli niin paljon nähtävää ja koettavaa kaikille aisteille ja monta tuttua tarinaa tuli eloon. Suosittelen kyllä kaikille lapsiperheille kohteeksi jos olette menossa Tukholmaan, sillä siellä voi käydä myös talvella. Junibackenissa oli myös ihana lasten kirjakauppa ja ostin sieltä mm. kortteja ja magneetteja. Parasta ja liikuttavinta oli Satujuna, joka vei Astrid Lingrenin tarinoiden keskelle. Satujunasta kerrotaan, että se lähtee matkaan Vimmerbyn asemalta ja kulkee Kesäkummun Marikin kautta Kissankulmaan, jossa Eemeli on vetänyt Iidan lipputankoon. Matka jatkuu Vasastanin kattojen yli Katto-Kassisen kotiin. Vielä tervehditään muun muassa Ronja Ryövärintytärtä ennen kuin tunnepitoinen matka päättyy Nangijalaan, Leijonamielen veljesten luokse. Junassa ei saanut valokuvata ja se on kyllä hyvä sillä koko aika meni matkasta nauttimiseen.

Levollinen fiilis ja tuore ETK

Kotiintullessa minua odotti ihanat uutiset, että viimeinenkin tentti ja kurssi on tehty kandidaantintutkinnosta. Keväällähän harmittelin sitä, että tutkinto jäi paria kurssia vajaaksi sillä osan tentin vasta kesällä ja yhden nyt syksyllä, sillä siitä oli vasta nyt tenttimahdollisuus. Maanantaina kuulin, että kaikki on nyt läpi ja sain kokonaisuudet rekisteröitäväksi Oodiin. Kun ne näkyvät siellä (ihan näillä näppäimillä) niin voin laittaa tutkintotodistuspyynnön kansliaan. Minä siis valmistun nyt elintarviketieteiden kandidaatiksi (ETK)! Tämä on aika huikean ihana tunne, sillä mulla oli noiden luonnontieteiden perusopintojen (kemia, fysiikka, matematiikka) kanssa aikalailla tekemistä. Voi että nautin siitä, että saan nyt opiskella syventäviä aineopintoja mitkä sujuvat paremmin.