Myllerrystä

Viikko on ollut vauhdikas ja sisältänyt tunteita laidasta laitaan. Blogiasiat ovat pyörineet mielessä aamusta pitkälle iltaan ja olen nähnyt untakin niistä. Vaikka en olekaan viime vuoteen blogannut yhtä aktiivisesti, on blogi kuitenkin ollut minulle tärkeä paikka ja on sitä edelleen. Olen itse ihan hyvillä mielin tulevasta.

Hesarin juttu

Eilen julkaistu Helsingin Sanomien haastattelu kertoo ajatuksiani siitä, että kannattaa olla mielessä muutakin jos somea ei jaksa. Koskaan ei voi tietää mihin elämä vie, miten muuttuu ihmisenä ja mitkä asiat nousevat kiinnostuksen kohteiksi. En missään nimessä syytä tilanteestani muita, eikä otsikko ole minun suustani vaikka juttu on muuten hyvä. Itse kerroin haastattelussa näin:

”Aiemmin minulla oli aina ideoita, mutta yhtäkkiä ei enää ollutkaan mitään sanottavaa. Iltaisin olikin muuta tekemistä kuin päivittää blogia.”
”Blogi päivittyi, mutta ei enää samaa tahtia kuin aiemmin. Lukijat löysivät edelleen tiensä kirjoitusten ääreen, mutta statistiikan mukaan lukijamäärät vähenivät, kun blogitekstejä ei enää ilmestynyt yhtä usein kuin aiemmin.”

 

On siis kurjaa jos ajatellaan, että minua olisi painostettu tiettyyn muottiin sillä asia ei ollut niin. Blogi on ollut hiljaisempi ihan minun vuokseni ja otan siitä täyden vastuun. En vain ole jaksanut kaikkea, sillä liikaa on liikaa eikä kenenkään tunnit riitä miljoonaan asiaan. Päätin panostaa opiskelujen loppuunsuorittamiseen ja se on perhe-elämän ohella vienyt leijonanosan ajastani. Kuusi vuotta on myös pitkä aika blogata ja tuottaa sisältöä omasta elämästä. On varmasti reilua myöntää, että en ole jaksanut sitä aivan täydellä teholla ja bloggaaminen työksi on niin vaativaa että se ansaitsee ihan sataprosenttisen panostuksen. Nyt saan hetken aikaa pohtia mitä teen tulevaisuuteni suhteen.

Huomenta Suomeen

Näistä teemoista olisi tarkoitus kertoa lisää maanantain Huomenta Suomen suorassa aamulähetyksessä. Laittakaahan katsontaan k.8.20 niin nähdään siellä! Aiheena on bloggaajan arki. Toivottavasti selviän jännityksestä :) Sattui kyllä hauskasti, että yksi tuttuni on siellä meikkaamassa aamulla. Hän voi onneksi antaa viime hetken vinkit maskissa!

Uutta kohti

 

Sain toissapäivänä suuren yllätyksen kun blogini sopimus irtisanottiin FitFashionin portaalista A-lehdiltä. Tämä tuli itselleni täysin yllätyksenä enkä osannut odottaa sellaista puhelua ilman mitään varoitusta. Työtilanteeni on muutenkin hankala, sillä tiedätte varmaan että Easton Helsinki avautuu pian ja osuuteni siinä projektissa päättyy vuoden lopussa. Nyt olen siis tilanteessa, että kaikki työni mitä olen tehnyt freelancerina loppuvat täysin yhtäaikaa, eikä minulla ole tietoa tuloista tammikuusta eteenpäin, sillä toinen sopimukseni oli määräaikainen ja nyt toisessa alkoi irtisanomisaika.

Pienituloisena freelancerina ja tietysti perheellisenä ihmisenä tämä tuntuu hyvin ahdistavalta tilanteelta. Samalla niskassa painaa häpeän ja syyllisyyden tunne siitä, että on niin huono että irtisanotaan. Tunne on hyvin voimakas ja saankin tässä hetken aikaa sulatella tätä tilannetta. Haluan kuitenkin kertoa tästä teille, sillä se että blogi loppuu täällä ei ole mikään salaisuus ja tulisi kuitenkin ilmi pian.

Irtisanominen pakottaa pohtimaan omaa tulevaisuutta nyt ennemmin kuin ajattelin sillä olin ajatellut keskittyä graduun vielä kevään, työnhaun sijaan. Mietin myös mitä tapahtuu blogille ja sen tulevaisuudelle, sillä tämä on ollut niin iso osa elämääni pian kuuden vuoden ajan. Ehkä uusi ovi avautuu kun toinen sulkeutuu?