Siitä puhe mistä puute

Raha-asiat ovat puhututtaneet blogeissa mielestäni enemmän kuin aikaisemmin tai sitten vain itse olen kiinnittänyt niihin huomiota. Arjen talousasiat ovat kuitenkin osa jokaisen aikuisen elämää, joten ei ole ihme että se kiinnostaa ja siitä puhutaan. En tiedä onko kyseessä vain meidän portaali mutta huomaan, että säästämisestä on tullut monelle tavoitteellista ja tärkeää tai sitten perheissä eletään sitä ”elämän köyhintä aikaa” kuten itse olen sanonut pikkulapsiajasta jolloin ollaan kotona pienellä rahalla. Tiedän tuosta itsekin paljon, sillä olinhan kotona lasten kanssa yhteen putkeen melkein kahdeksan vuotta.

Tällä hetkellä elän itse murroskautta kun mietin seuraavaa vuotta. Valmistuminen yliopistosta häämöttää edessä ja palo oman alan töihin on ihan valtava. Sosiaalisen median työt mitä teen blogin ulkopuolella, ovat määräaikaisia eikä niiden pohjalle voi perustaa koko taloutta. Myös blogi on kärsinyt viime vuoden ihan hullusta opintotahdista, eikä tällä maksella läheskään kaikkia laskuja. Eteen on siis tullut ajatus, että päivätyö omalla alalla opintojen jälkeen olisi enemmän kuin tervetullut. Olisi ihanaa saada koulutusta vastaava työ ja toki yksi yliopisto-opintoja eteenpäin vievä voima on ollut se, että haluan työn josta saa kohtuullista palkkaa perheen elättämistä varten niin ettei koulunpenkkiä olisi ihan turhaan kulutettu. En siis haluaisi palata uimavalvojan duuniin mitä tein ennen opiskelua.

Säästäminen kiinnostaa paljon mutta rehellisyyden nimissä en voi sillä kehuskella. Paras keinoni säästää on ollut asuntolaina ja se, että maksan sitä säännöllisesti. Meillä lainat on sidottu muutamalla eri tavalla ja yksi osa on sellainen, että lyhennän sitä reilummalla kädellä. Muuten tilille ylijäävä raha on mennyt aikalailla elämästä nauttimiseen. Vielä muutama vuosi sitten kun en tehnyt töitä, en olisi voinut kuvitellakaan ulkomaanmatkoja useampaa kertaa vuodessa ja teatterikäynnyt ym. olivat aika minimissä, sillä rahaa oli tosi vähän. Nyt viime vuosina kun talo tuli valmiiksi ja töitä oli paljon, haluttiin nauttia myös elämästä ja käyttää rahaa elämyksiin. Sillä tavalla viimeiset vuodet ovat olleet aika ihania, olen voinut tehdä töitä kotoa, opiskella ja ostaa kuitenkin kaiken välttämättömän niin ettei ole tarvinnut mennä nukkumaan ahdistuneena raha-asioista. Se jos joku on hyvin kuluttavaa, tiedän kyllä.

Nyt kun näyttäisi siltä, että osa freelancer-töistäni päättyy vuoden loppuun, on taas aika alkaa miettimään mitä seuraavaksi. Yrittäjän vapaus on jotain aivan ihanaa mutta sen mukana tulee valitettavasti se, ettei koskaan ole tietoa huomisesta. On varmasti aika päivittää CV ja ottaa etsintä nyt tosissaan. Laskut kun tulee joka kuukausi.

Anna

2 vastausta artikkeliin “Siitä puhe mistä puute”

  1. Hei Anna!

    Minulla olisi postaustoive sinulle. Olen käsittänyt, että olet uskovainen. Mietin, voisitkohan kirjoittaa joskus postauksen siitä, mitä usko sinulle merkitsee ja miten se näkyy teidän elämässänne. Olen itse 25-vuotias, noin vuosi sitten uskoon tullut nainen ja aktiivinen lukijasi.

    Hyvää syksyä!

    • Terve!

      Hauska ajatus! En ole itse mieltänyt asiaa niin että kokisin olevani (erityisen) uskovainen mitä sillä nyt sitten tarkoitetaankaan. Äitini kasvoi lestadiolaisperheessä mutta kasvoi siitä nuorena ulos. Olen itse ihan ev-lut. kirkkoon kuuluva ja toki uskonkin mutta käyn kirkossa lähinnä jouluisin. Eniten se näkyy elämän arvoissa ja siinä minkälaisia asioita arvostan parisuhteessa ja ehkä lasten kasvatuksessakin mutta en ole koskaan ollut sellainen ihminen, joka julistaisi sitä kovaan ääneen joten en vielä tiedä haluanko kirjoittaa asiasta ihan omaa postausta.

      Oikein hyvää syksyä sinullekin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 12
Tykkää jutusta