Mökkikansaa

SAMSUNG CSC

 

Kyllä me suomalaiset vaan ollaan mökkikansaa! Talvella ankeat ja kylmät mökit eivät houkuta, mutta ensimmäisen hellepäivän sattuessa surkeakin tönö muuttuu kesäparatiisiksi jos se on veden äärellä. Mulle itselle tulee kesällä olo että mökille on päästävä! Sadepäivien tullen kaipaan kuitenkin nopeasti kaupunkiin. Meidän mökillä ei ole hirmuisesti mukavuuksia joten sisätiloissa siellä ei jaksa olla montaa päivää putkeen. Ihan parasta antia mökkeily antaa säällä joka sallii ulkoilun. Kahvia terassilla, soutelua, marjojen poimintaa ja leikkimistä metsässä ja ruokailua ulkona. Saunominen on onneksi ihanaa sateellakin!

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Me lähdettiin mökille jo torstaina ja mun sisko tuli perheineen perjantaina. Oli todella mukava viikonloppu yhdessä ja lapsilla oli myös hauskaa. Anttonia ei olisi millään saanut takaisin kaupunkiin mutta velvollisuudet kutsui. Samoin se, että mökki on yhteiskäytössä suvun kesken niin vapaista viikoista käydään keskustelua. Tänä vuonna juhannus ei ole meidän ja mun omat suunnitelmat on jääneet täysin tekemättä.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

 

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

 

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

 

Viikonlopun aikana kävin tutustumassa Lohjalla yhteen kahvilaan ja sisustuskauppaan niin kirjoitan niistä vielä blogiin lisää ensi viikolla. Tässä siis mökkikuvia meidän viikonlopusta vähän fiilistelyksi teille, kellä alkaa juhannukselta lomat ja olette suuntaamassa maalle :) Niin ja kuulkaa, satuin ajamaan tuolla Lohjan reissulla kyltin ohi jossa luki myytäviä tontteja. Google kävi kuumana illan josko niistä olisi ihan ikiomaksi kesäasunnoksi. Mielenvikasta läpändeerusta! No mut ei se hei mitään, huomenna lekuriin. Oon varmasti ihan fine!

 

Anna

7 vastausta artikkeliin “Mökkikansaa”

  1. Kuulostaa ihanan rentouttavalta mökkikeikalta.
    Itselläni muuten oli kiikun kaakun lääkityksen tarpeessa olevat kilppariarvot, kun lääkitykseni aloitettiin.
    Olin niin zombiena, etten olisi tajunnut vaatia kokeilulääkitystä ellei lääkäri olisi tätä itse ehdottanut.
    Kurkkaa ennen lääkäriin menoa arvot, jotta tiedät vastausten ( tai vanhojen arvojen perusteella) perusteella vaatia kokeilulääkitystä,
    jos arvot ovat nipin napin kuivilla. Itselläni oli muistaakseni jokin arvo 4.8 ja labran viiteraja oli ko. lääkärikeskukessa 5.0.
    Huom. tämäkin kuulemma vaihtelee laboratorio kohtaisesti.

    • Oli aivan todella upea viikonloppu säiden puolesta mökkeillä ja kävin uimassakin saunasta kun järvi tuntui lämmenneen. Rentouduin kyllä mukavasti mitä lapsilta ehdin :)

  2. Kannattaa pyytää itselle arvot. Minulla oli viitteessä arvot, t3v erittäin alhainen, nipin napin viitteissä, tsh taas 3, joka on Amerikan labroissa viiterajan yläraja. Minulla aloitettiin lääkitys runsaan oire kirjon ja kilpirauhasen vajaatoiminnan sukurasituksen huomioon ottaen. Minulla alkoi lääkityksestä uusi elämä. Vuosia kestänyt väsymys, alakulo, hiusten lähtö, mikään ei tunnu miltään fiilis on kadonnut. Aineenvaihdunta pelaa hienosti (kunhan syön tarpeeksi enkä liiku överisti).

    • Hienoa kun voit paremmin! :) Vaikeita nuo kilpirauhasasiat kyllä vaikuttaa olevan joten ihanaa kun olet saanut ne kuntoon!

  3. Onpas ihanan kesäisi kuvia! :)

    Olet puhunut postauksissa alakuloisuudesta ja myös siitä miten hektistä ja aikaa vievää elämää lasten kanssa kotona oleminen aina välillä on. Vaikka lapset ovat sinulle kaikki kaikessa ja elämänvalo, niin minua kiinnostaisi kovasti tietää koetko itseäsi koskaan yksinäiseksi, kun ympärillä suurimmanosan ajasta kuitenkin on vain oma perhe ja kaikki iltariennot on varmasti vähentyneet lasten tulon myötä. Itsellä on ollut nyt viimevuudet kovin yksinäisiä ja mielelläni kuulisin miten monen lapsen kotiäiti kokee asian?

    • Moikka!

      Lapset ja perhe ovat kyllä mulle se minkä vuoksi jaksaa. Ne tuo niin paljon valoa ja rakkautta ja olen aina kokenut olevani hyvin äidillinen. Muistan kun esikoisen saatua elämä muuttui ehkä eniten. Silloin olin ehkä jonkun verran yksinäinen, sillä olin tottunut elämään ilman lapsia ja yhtäkkiä menoihin olikin vaikea osallistua. Kun lapsia on tullut enemmän niin menoa on kotona niin paljon etten koe yksinäisyyttä samalla tavalla. Haluan viettää aikaa täällä kotona ja tehdä juttuja perheen kesken. Olen toisaalta myös tyyppiä joka on vähän erakko :D Mulla on muutama erittäin hyvä ystävä ja se riittää <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta