Älä kiinny asiakkaisiin Anna!

IMG_20131104_212510

 

Tänään on ollut aivan ihana ja jopa tunteellinen päivä. Mulla loppui yksi valmennussuhde mun ihan ensimmäisten joukossa aloittaneen asiakkaan kanssa, kenelle tein ns. harjoitusohjelman vaikka yhteistyö tosin jatkui sitten ihan normaalina valmennuksena kun valmistuin personal traineriksi. Valmennussuhteen loppuminen ei sinänsä ollut upeaa mutta voisi sanoa, että kaikki hyvä loppuu aikanaan. Valmennussuhteesta pitää osata myös luopua ja varsinkin kun asiakas pääsee tasolle jossa hänellä on valmiuksia jatkaa itsenäisesti reppu täynnä uusia eväitä niin voi olla tyytyväinen, että on osannut auttaa.

Haluaisin kertoa esimerkkinä tästä yhdestä valmennussuhteesta teille enemmän mun asiakkaan luvalla. Kyseessä on Susanna, joka on aiemminkin näkynyt blogipostauksessa jossa oon tehnyt töitä. Me aloitettiin yhteistyö tämän vuoden alkupuolella, jolloin Susanna oli kotona pienen 10 kuukautisen vauvan kanssa. Hänen kanssaan lähdettiin heti suunnittelemaan treeniohjelma joka palauttaa lihaskuntoa raskaudesta ja sen voisi tehdä kotijumppana joko yksin tai vauvan kanssa. Kuntosalitreeniä tehtiin ainoastaan kun nähtiin salilla, mutta silloinkin treenattiin useimmiten oman kehon painolla tehtävää jumppaa, jota voisi soveltaa kotona oman treeniohjelman lisäksi. Ruokavalio laitettiin kuntoon ja alun ”tässä on tosi paljon ruokaa” jälkeen Susanna huomasi miten säännöllisyys ja ruokamäärät helpottivat napsimista ja iltasyömistä. 

Minä ja Susanna treeneissä viime kesäkuussa
Minä ja Susanna treeneissä viime kesäkuussa

IMG_20130605_231228 IMG_20130605_2205411

Susanna edistyi hyvin nopeasti ja lihaskunto nousi silmissä kun toistomäärät lisääntyivät voimien kasvaessa. Hän oli hyvä esimerkki siitä, että myös kotitreenillä tulokset parantuvat eikä siihen aina tarvitse edes mitään kuntoiluvälineitä. Toki jumpata piti ;) Kesällä tuli iloisia uutisia ja Susanna kertoi odottavansa toista lasta. Mites treenitavoitteiden ja painonpudottamisen kanssa nyt tehtäisiin?

Laitettiin hetkeksi mietintähattu päähän ja päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että elämäntilanteen (alkuraskauden pahoinvointi ym.) ja aikataulujen helpottamiseksi minä kävisin Susannan luona ja treenattaisiin siellä. Näin mentiin sitten useammat treenit, että käytiin yhdessä vaunulenkillä ja jopa kauppareissulla samalla jossa pääsin vahtimaan mitä ostoskoriin päätyi ;) Juteltiin paljon ja muutettiin laihdutustavoitteet henkisen valmennuksen puolelle. Puhuttiin raskausajan liikunnasta ja elämäntapamuutoksesta ”muutosten” keskellä.

IMG_20131002_124503
ruokakaupassa yhdessä

prinsessat valmiina vaunulenkille :)
prinsessat valmiina vaunulenkille :)

Tänään meillä oli viimeinen kerta jossa pidettiin ”tuplakertana” muutos- ja motivaatiovalmennusta nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä ja mulla oli tehtänä sellainen elämänpiirakka jota täydennettiin. Henkinen valmennus on iso osa mun valmennussuhteita sillä koen, että omien kokemusten opettamana mulla on siitä paljon annettavaa. Myös oma asenteeni on ollut suuri osa omaa muutostani joten tiedän miten tärkeää on saada mieli mukaan tekemiseen. Se on meidän tärkein työkalu! Tehtävän lisäksi keskustelun aiheena oli raskausajan liikunta ja liikunta synnytyksen jälkeen. Niistä olin printannut muutamia ohjeita jotka annoin sekä olin suunnitellut Susannalle jumpan jota voi tehdä yhdessä vauvan kanssa tai vaihtoehtoisesti versio yksin jumppaamiseen kotona. Itsekin äitinä myös tämä osa-alue on lähellä osaamistani ja ehkä noin puolet mun asiakkaista on myöskin äitejä jotka haluavat parantaa kuntoaan.

IMG_20131104_111649 IMG_20131104_213935 IMG_20131104_214230 IMG_20131104_213508 IMG_20131104_104605 IMG_20131104_120114 IMG_20131104_120451 IMG_20131104_213020 IMG_20131104_212756 IMG_20131104_212829 IMG_20131104_213109

 

Oli aika mahtavaa päästä työn lomassa lounaalle ja juotiin samalla kahvit kun tehtiin tehtäviä. Päiväsaikaan mulla on itselläkin Linnea kotihoidossa niin hän oli mulla mukana ja meidän tytöt leikkivät samalla olohuoneessa kun mammat keskustelivat. Tää ei ehkä monella tuu mieleen kun mietitään mitä on PT-valmennus mutta sitähän se voi olla, asiakaslähtöistä. Valmennus ei ole pelkästään tiukka tunti kuntosalilla verenmaku suussa.

Tässä tapauksessa sekä minun että Susannan mielipide oli, että valmennus oli onnistunut. Tavoitteet muuttuivat matkan varrella mutta -6kg pudotuksesta nyt reilusti raskauden ollessa jo yli puolivälin ollaan vasta tilanteessa -3kg lähtöpainosta valmennukseen. Jotain on selvästi jäänyt käteen sekä ruokavaliosta, että arkiliikunnasta :) Myös meidän välinen suhde on ollut todella luottamuksellinen ja antoisa molemmin puolin. Kiitos kuuluu Susannalle esimerkiksi mun tämän vuoden omppuhilloista, ne poimittiin hänen puustaan :) Enkä saanut edes palkkaani omenoina :D Kiitos siis luottamuksesta, että Susanna palkkasit vasta valmistuvan PT:n!

IMG_20130913_143031 IMG_20130904_155057 IMG_20130912_145258 IMG_20130912_145226

 

Valmennuksen loppuminen oli molemmille haikeaa ja pienet kyyneleetkin tuli siinä tirautettua kun käytiin läpi meidän taivalta yhdessä ja että nyt on viimeinen valmennuskerta. On aina todella ihana kuulla lämpimiä sanoja ja kukapa ei liikuttuisi kun sanat tulevat sydämestä. Tästä päästäänkin otsikkoon joka oli meidän PT-koulutuksessa yksi mun saama ohje. Olin kuulema niin empaattinen, että sain ohjeeksi sen etten ota asiakkaita liian lähelle ja esimerkiksi murehdi töitä/valmennettavia työajan ulkopuolella. Lyhyellä kokemuksella tästä työstä en voi sanoa vielä onnistuneeni -melkein joka kerta on itku tullut. Ihan niin kuin tänään <3

IMG_20131104_212641

 

Kiitos viimeisestä reilusta puolesta vuodesta Suskille ja muista kutsua mut kylään ystävänä kun vauva syntyy! <3

Sitten mua kiinnostaisi kuulla mikä on teidän ajatus hyvästä PT-suhteesta? Mitä se pitää sisällään? Tai tuleeko siitä mieleen vaikkapa kahvit toisen kotona kovan treenin sijaan? Mitä luulette kumpaa polkua pääsee paremmin pysyvään muutokseen..?

Anna

15 vastausta artikkeliin “Älä kiinny asiakkaisiin Anna!”

  1. Mä en oo ajatellutkaan, että PT voi tulla noin läheiseksi. Tai siis yllätyin jo tuosta, että menitte vaunulenkille lapset mukana. Mä oon aina ajatellut, että sitä PT:tä nähdään vaan siellä salilla ja pururadalla. :)
    Mä oon siis aina haaveillut, että palkkaisin PT:n koska muuten tuntuu, että en saa mitään aikaiseksi. Tuollainen suhde voisi olla ihan ihanakin. Ja siitä voi syntyä jotain paljon suurempaa kuin vain valmentaja ja valmennettava. Ja sehän on vain hyvä. :)

    • Joo sitä se varmasti useimmiten on! Mutta miksipäs ei jos elämäntilanne sallii paremmin ne vaunulenkit tai että on vaikka paljon lapsen kanssa ja saliaikaa on vaikea järjestää :) Silloin mun mielestä on aivan oivallista keksiä oikeita arkeen sopivia ratkaisuja! Luulen että ”kotiympäristössä” se valmennuskin tulee osittain siksi paljon henkilökohtaisemmaksi ja läheisemmäksi. Tässä casessa juttu toimi näin :) <3

      Välillä mä ihmettelen niitä juttuja joissa puhutaan vaan siitä, että joka treenin jälkeen pitää lähteä jalat tutisten kotiin. Toki salilla treenataan mutta jääkö se siihen..? Ajatuksia vain näin yleisesti pohdin :)

  2. Mun erittäin rakas ystävä on pt, mutta en ikinä ole häneltä pyytänyt ohjelmia tai ohjauksia, vaan käytössäni on kaupunkimme toiselta salilta oma pt:) ollaan ystäväni kanssa puhuttu asiasta ja sanoin itse että en tahdo ystävyyttämme ”vaivata” vielä omilla ohjauksilla ja minuun keskittymisellä, varsinkin kun hänellä on muutenkin paljon muita töitä.

    • Lisäten vielä! Oman ptni kanssa suhde on hyvä, voin kysyä häneltä kaikki mieltä painavat ja ohjaukset sujuvat todella hyvin, mutta en varmaan kahvia ikinä hänen kanssaan työnmerkeissä joisi jota toisaalta toivoisin:o

    • Joo usein varmasti sujuu treeni paremmin jonkun ulkopuolisen kanssa kuin ystävä ohjaajana. Toki sekin voi toimia mut usein sitä ei sit viitsi ystäviltä veloittaa miten joten pitää olla muitakin asiakkaita :D

      Kuulostaa että sulla on kans just sulle sopiva PT ja jos joskus tuntuu että tarvitse enemmän keskusteluapua niin voithan sitä hänelle ehdottaa :) Uskon että hän suhtautuu vain innokkaasti ja avoimin mielin, sillä on koulutuksessa saanut valmiuksia myös siihen! Mukavia treenejä teille!

  3. Personal trainereita on moneen lähtöön! Sinun empaattinen tyylisi sopii varmaan monelle, etenkin niille jotka ovat elämäntapamuutoksen tarpeessa. Itse olen treenannut PT:n kanssa nyt kaksi kuukautta kerran viikossa. Hoidetaan treeni yhdessä läpi, sinä aikana ei hirveästi ehditä keskustella, mutta viikon aikana saatetaan sähköposteilla fiiliksiä. Mun PT ei hirveästi panosta henkiseen valmennukseen, vaan suhde on hyvinkin treenipainotteinen. Toisaalta mulla kyse ei ole (ollut) elämäntapamuutoksesta, koska treenasin ennenkin ja pohjakunto oli kohtuu hyvä. Kaipasin lisäbuustia ja suunnitelmallisuutta harjoitteluun, tavoitteena saada lisää voimaa ja vahvistaa ajoittain kipuilevaa selkää. Nämä molemmat on toteutuneet ja on PT on saanut mut ihan uudelle levelille! Pystyn asioihin, mitä en olisi uskonutkaan. Lisäksi arvostan sitä, että saan joltain kysyä kootut kysymykseni kipuilevista paikoista, oikeista suoritustekniikoista, ruokavaliosta ym.

    Luulen, että tärkeintä on löytää PT, joka sopii itselle niin osaamiseltaan kuin persoonaltaankin. Omani löysin, kun hän ohjasi tunteja ja tykkäsin todella paljon hänen tyylistään – kannustava mutta vaativa, eikä liian kilpailuhenkinen, lisäksi hauska! Jossain vaiheessa rupesin vaan miettimään hänen ottamistaan PT:ksi. Sijoitus on ollut ehdottomasti kaiken sen rahan arvoinen (250 €/kk). Omaan hyvinvointiin kannattaa aina panostaa!

    • Ihan mahtavaa! Se onkin just sitä, että tehdään sen mukaan mitä sinä tarvitset! Enemmän liikkuneille se voi olla juuri entistä kovempia treenejä, itsensä ylittämistä ja uusia ennätyksiä! :)
      Monesti kun lähtötilanne on kaukana aktiiviliikkujasta niin liian kovat treenit voivat nostattaa vain vihaa liikuntaa kohtaan ja toisille tosiaan sopii lempeämpi aloitustapa. Mutta ihana kuulla, että teilläkin homma toimii ja olet tyytyväinen! :) Just niin sen pitääkin olla! :)

      Tuo viimeisen kappaleen lause, että on tärkeintä löytää itselle sopiva PT niin osaamiseltaan kuin persoonaltaan on mun mielestä niin totta! Meitä on moneen junaan ja myös henkilökemioiden pitää toimia että syntyy luottamus ja toki PT:n ammattitaito niissä asioissa mistä on itse kiinnostunut on tärkeää.

  4. Mun mies on pt – ja on kyllä paras järjestely koskaan! :D Eipä pysty juuri huijaamaan syömisiään eikä mene rahaa valmennukseen :D Whatsupit saa lentää vaikka aamukuudelta salilta kotiin, joko ilotulitusten tai kirosanojen siivittämänä. Ja hän ymmärtää VARMASTI väsymyksen, kun itsekin kuulee vauvan heräävän sen kymmenennen kerran yössä tai tietää, että anoppinsa kotiin kantamia leivoksia EI VAAN VOI vastustaa :D Mutta joo, helpolla hän sinänsä nytkin pääsee, kun minun tavoitteet ovat parin kuukauden takaisen synnytyksen jälkeen vain, että voimatasot takaisin (ja tietty sen jälkeen paljon lisää voimaa)! Ei mitään mullistavia elämänmuutoksia, laihduttamisia tms. Mutta meillä varmasti toimisi niidenkin toteuttaminen paremmin yhdessä kuin että minä toteuttaisin niitä ulkopuolisen pt:n kanssa!

    • Hahaa, ihan mahtavaa! Mies ilmaisena PT:nä! Ne on kyllä hyviä jääkaapin vartioita ;) Mullakin on täällä yks sellainen himassa :D Kuulee kaikki suklaapaperin kääreet…

  5. Oma valmentaja urani päättyi juuri tähän, tajusin, että voin auttaa ystäviä ilmaiseksikin. En osaa herkkänä ja hyväsydämisenä vetää tarpeeksi tiukkoja rajoja, ehkä juuri siksi ns. turhauduin tuohon työhön. Tämä siis oma kokemukseni ammatista, hienoa jos joku pystyy sillä elättämään itsensä!

    • Ihan totta et jos yrittäjänä haluaa pärjätä niin rahaa pitää kehdata myös pyytää! Mä niin ymmärrän sua ;)

  6. Heippa Anna,

    En oo ennen kommentoinut blogiasi, mutta nyt tuli hetki kun haluan kirjoittaa mielipiteeni.
    Oon itse aloittanut liikunnan vasta vuosi sitten ja vasta kesänlopulla otin itselleni pt:n, koska koin, että on hyvä, että ihminen tsekkaa ruokavalioni ja opettaa salilla alusta lähtien tekniikat sun muut. Oon painonpudotuksen aloittanut noin vuosi sitten ja opetellut täysin uudet ruokailutottumukset. Mulla on oman kuntosalin kautta palkattu pt, ja päädyin häneen, koska oon nähnyt hänen itsensä treenaavan salilla ja osallistunut hänen ryhmäliikuntatunneille, ja olin tykästynyt toki hänen vartaloonsa (:D) kuin myös hänen napakkuuteen. Huomasin hänen ryhmäliikuntatunneilla, että ylitin monta kertaa itseni ja poistuin sieltä mukavuusalueelta, kunnioitin häntä. Itse haluan, että pt on kannustava ja kuuntelee asiakasta, eikä vaan tee kaikille liukuhihnalla samoja ohjelmia, haluan kokea, että oon yksilö niin kun olenkin. Miun mielestä pt:n ei pidä olla liian kaverillinen, koen itse, että on hyvä säilyttää tietty ammatillinen suhde. Oon ollut tyytyväinen omaan pt:hen, vaikka ei nähdä kun kerran kuukaudessa.
    SInä Anna, vaikutat hyvältä pt:ltä, olis kiva olla asiakkaasi jos siellä suunnalla asuisin :)
    Ihanaa talven odotusta :)

    • Mutta sehän hienoa että uskalsit ottaa askeleen! :) Varmasti nyt on luottavaisempi olo kun hän on yhdessä sun kanssa laatinut ruokaohjelmat ja treenit! :) Hyvä juttu! :) Ja oivat perustelut sulla PT:n valinnalle!

      Ihanaa talven odotusta sulle takaisin ja kaikkea hyvää elämäntaparemonttiin! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta