Mestaripiirros

IMG_20130907_175825

Sinä päivänä kun Luoja teki sinut
Hän ei muuta tehnytkään
Heräs aikaisin, otti kynän käteen
Rupes siinä piirtämään

Päivä kului, mut hetkenkään lepoa
Piirtäjä ei kaivannut
Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut
Mestari valmisti sut

Se kuva oli kaunis
Oi ,ihme suorastaan
Muodon jumalaisen sai
Kuvan viereen hän merkkas ettei suhun
Päde kuolevaisten lait

Niille jotka yhä epäilevät Luojaa
Sanon vastaukseksi vaan
Että jos ne edes kerran näkis sinut
Kaikki rupeis uskomaan

Anna Puun kappaleen Mestaripiirros sanat.

Tämä kappale oli meillä pienemmän ristiäisissä lauluna, niin että pappi soitti kitaraa ja lauloi laulun. On ihan uskomattoman ihana kappale ja oon kuunnellut tätä paljon. Mulla on mielessä paljon asiaa ja pienellä blogitauolla oon miettinyt monta kertaa mitä kirjoittaisin ja milloin. Oikeaa hetkeä ei tunnu tulevan vaikka mun mieltä painaa niin, että purskahtelen itkuun melkein päivittäin.

Äitiys ja sen tuomat haasteet on herättäneet mussa vahvempia tunteita kuin oisin voinut ikinä kuvitella. Huomaan myös, että kirjoittaminen on mulle tärkeä tapa ilmaista itseäni vaikka kyseessä olisikin blogihömppää ja posekuvia. En ehkä ole sittenkään niin kauan puusta pudonnut, sillä äitini on melko tunnettu suomalainen kirjailija. Juuri nyt olenkin löytänyt henkireiän siitä, että oon kirjoittanut tuntemuksiani ylös. Voi olla, että siitä syntyy vielä joskus jotain tai ainakin toivon niin. 

IMG_20130830_125407

Paljon on reiluun kymmeneen päivään mahtunut. Olin Saran kanssa Lahdessa katsomassa Fitness expon kisoja ja viime viikonloppuna olin Turussa siskoni luona. Siellä vietettiin lasten serkkupojan 6-vuotisjuhlia ja oli ihanaa nähdä heitä.

IMG_20130907_170307

IMG_20130909_203945

IMG_20130907_164254 IMG_20130907_181331 IMG_20130909_203626 IMG_20130909_203848

IMG_20130908_141430 20130908_143709

 

Ruokakuvia oon näpsinyt ilmeisesti tottumuksesta ihan älyttömän määrän. Oon ollut puolihunningolla, sillä oon treenannut ihan reilusti mutta syönyt niin pizzaa kuin punnittuja pakastepussiruokia. Ollaan leivottu lasten kanssa omenapiirakkaa ja tehty sokeritonta omenasosetta. Ota nyt sitten tuosta selvää.

IMG_20130902_202802 IMG_20130903_104751 IMG_20130904_143659 IMG_20130904_163759 IMG_20130904_183719 IMG_20130904_185948 IMG_20130904_190740 IMG_20130904_204129 IMG_20130905_104337 IMG_20130906_095405 IMG_20130906_101145 IMG_20130907_095710 IMG_20130902_203546

 

Salilla oon pyörinyt normaaliin tapaan ja tässä muutamia kuvia tältä illalta.

IMG_20130909_202733 IMG_20130909_193655 IMG_20130909_194151 IMG_20130909_203047 IMG_20130909_203134

 

Oon niin kiitollinen tästä elämästä: perheestä, miehestä ja lapsistani. Oon myöskin hyvin tunteellinen ihminen ja siksi peruspirteän itseni esiintuominen on hankalaa kun mielessä pyörii paljon pintaa syvällisempää. Olo on levoton ja sydän vaatii näppäilemään tunteen paperille, ettei se jää kaihertamaan.

Sinä päivänä olin kokenut jotain niin suurta, elämän ihmeen kuten moni muukin tässä maailmassa. Minun maailmassani ensimmäisen ja niin vavisuttavan, että muutun pysyvästi. Olen sellainen, että tunnen usein suuret aistimukset väreinä ja mielikuvina. Olisi tylsää sanoa, että lapsen saaminen tuntui sateenkaarelta ja väriloistolta. Se oli enemminkin purppuraa ja tummanvihreää, pelkoa ja hämmennystä joka päättyi suureen yhteyteen —– kanssa eikä maailmaan enää tarvittu värejä. Oli selkeys ja rauha. Meistä oli tullut perhe.

Siinä pieni pätkä tekstistä mitä työstän. Elämä voi yllättää mitä suuremmalla tavalla. En olisi ikinä uskonut, että minusta tulisi ilmeisesti kahden erityislapsen äiti mutta onneksi kukaan ei näe korttejaan etukäteen. Mitään en muuttaisi enkä muuta. Ainoa mitä aion tehdä on rakastaa, ihan erityisen paljon!

Anna

50 vastausta artikkeliin “Mestaripiirros”

  1. Olen sanaton. Luin tekstisi monituisen monta kertaa uudestaan… menin kananlihalle ja kyyneleet nousi silmiin..
    Haluatko kertoa erityislapsistasi enemmän? Tarkoitan lähinnä onko jotain diagnosoitu jne…
    Ymmärrän täysin jos haluat olla tästä asiasta hiljaa..
    Jaksamista ja aurinkoa teille :) Jokaisella asialla on kuitenkin tarkoituksensa. Niin myös tällä.

    Oli kiva kun palasit tauoltasi kirjoittamaan.. <3

    • Kiva kun mua on kaivattu :) Voi olla että joskus kerron lisää mutta en nyt. Suhtaudun pienellä varauksella netissä kirjoittamiseen siinä suhteessa kun puhun lapsista.

  2. Vähän aavistelinkin että varmaan on jotakin selvinnyt nuoremmasta lapsosesta.. ihan sanaton sun elämän edessä. Paljon jaksamista arjessa koko perheelle ja kirjoita ihmeessä tunteesi sanoiksi. Sinä itse olet juuri niin erityinen että sinut on valittu äidiksi heille. <3

  3. Erityiset aikuiset valitaan kasvattamaan erityisiä lapsia. Siinä kaikki. Teidän perheessänne on rikkautta ja yhdistävä voima mitä ei monissa muissa perheissä ole. Erityiset lapset, niinkuin hyvin tietät, loistavat kirkkaina voittajina asioissa missä muut eivät. He tulevat yllättämään kaikki vielä monesti ja todistamaan, että ovat erityisiä- sanan jokaisessa merkityksessä :) Ja mitä sinuun ja kuntoiluun tulee, näytät todella hyvältä, nauti siis perheen kesken tehtyä omenapiirakkaa, se saa surun kyyneleet vaihtumaan onnen kyyneleiksi!

    Ihanaa syksyä teille, koko perheelle:)

  4. Hei, olen lukenut sun blogia puolisen vuotta. Aloitin itse silloin kuntokuurini lasten jälkeen kuntoon ja olen saanut sulta motivaatiota hommaan.
    Mä toivotan sulle voimia haastavan ihanaan erityiseen arkeen. Mä elän myös erityisen ihanaa arkea joten sun kirjoitukse tuntui niin tutulta ♡

  5. Vitsi, mä tulin heti niin iloseksi, kun huomasin, että oot postannu! Ollut ihan ikävä sua ;)
    Mutta sun kirjoitus sai kyllä vedet nousemaan silmiin. Musta on uoeeta kuinka toisilla ihmisillä on taito kirjoittaa asiat paperille, siitä on varmasti apua asioiden jäsentämisessä myös oman pään sisäisesti. Toivottavasti saat apua tästä harrastuksestasi.
    Mua itteä auttaa ajatus siitä, että ihmiselle annetaan vain niin paljon kun jaksaa kantaa. Olkoon naiiviutta tai mitä tahansa, mutta ton lauseen avulla pääsee joskus tiukoissa tilanteissa just sen hetken verran eteenpäin.

    Ihania ruokakuvia oot ottanu, slurps :) Ja tosi hauska toi omenanlohkoja aparaatti, tosta meidän lapset tykkäis…

    Kiireinen viikko täällä suunnalla alkamassa, omia asiakkaita, uuden bp:n opettelua, omat treenit, ja tää kotirumba lasten koulu- ja harrastuskuskaamisineen, tätä perusarkea siis ;)
    Aivan superhyvää viikkoa sulle Anna :) Keep on rockin’!!! :)

    Linda

    • Moikka Linda!

      Ihan alkuun et omenalohkoja taitaa olla Ikeasta ja on kans meidän esikoisen mielestä ihan huippu! Ja se on muuten helppo jos tekee vaikka sosetta!! Supernopeaa ;)

      Ja sit kiva kuulla et mua on kaipailtu ja kiitos tuesta ja sanoistasi! <3 Oon todella onnekas kun mulla on blogissa ihania ihmisiä jotka ymmärtää ja saan tätä kauttakin ilmaista itseäni. Se auttaa!

      Perusarki kaikessa hektisyydessään oon parasta. Mä koen et silti tää on tosiaan elämän onnelisinta aikaa vaikka on sitä oikeastaan ollut koko elämä <3 Mutta jotain erityistä siinä on kun saa kasvattaa omia lapsia ja elää tätä hetkeä. Ihanaa arkirumbaa siis teillekin Oot oikea supermom! :)

  6. Pelästyin jo kamalasti että häviät kokonaan täältä blogipuolelta. Mun mieltä lämmittää aina kaikki tämä niin ”tavallinen” elämä.. Ihmiset on ihmisiä vaan, eiksniin:)

    Sä olet huippu <3

  7. <3 Voimia perheellesi! <3 Usein juuri erityislasten vanhemmat ja perheenjäsenet oppivat tästä elämästä tärkeimmän – rakastamaan toista sellaisena kuin on, suvaisevaisuutta toisen virheitä kohtaan. Ihanaa, kun olit postannut! Pelkäsin jo, että olet lopettanut :)

  8. Vanha sanonta ”Ihmiselle ei anneta enempää kun mitä hän jaksaa kantaa” pitää mielestäni useasti paikkansa, vaikka kuulostaakin naiivilta.:) Uskon, että sinä positiivisen luonteesi avulla jaksat hoitaa kahta erityislasta niin hyvin kun on mahdollista, ei heitä muuten olisi sinulle annettu. Voimia se toki silti vaatii, joten tsemppiä!

  9. Leijonaemo tekstissä kerroin olevani myös erityislapsen äiti.
    Koulut alkoi ja syksymme on ollut raskasta rämpimistä koulumaailmaan sopeutumisessa. Ei ole tokaluokallakaan helpompaa.

    Törmäsin netissä tekstiin ” Special kids are given to special people ” – ja tajusin että eihän heikommat pärjäisikään tällästen asioiden keskellä.

    Aamulla kun luin tekstisi, niin se tuttu pala nousi kurkkuuni ja kyyneleet pyrki silmiin. Jälleen kerran tajusin että en ole ainut erityisen äiti. Vertaistukea vain on hankala löytää, yleensä katsotaan kieroon ja syytellään kotia lapsen tilanteesta. Ulkopuoliset eivät tiedä miten paljon työtä kotiseinien sisäpuolella tehdään!!
    Itke kun itkettää. Naura kun naurattaa. Muista pyytää apua kun tuntuu että nyt sitä tarvit. Myös me erityiset äidit tarvimme joskus apua.
    Mä en viitti tänne hirveästi kirjotella. Mutta jos kaipaat erityistä tukea, niin mun sposti osote taitaa sulle tulla tän kommentin mukana.
    En sano että kyllä se siitä. Toivotan vain jaksamisia ja toivon paljon voimia tulevaan <3

    • Kiitos vertaistuesta ja vinkeistä Kirsi! Itseasiassa mäkin olen törmännyt tuohon sanontaan joskus ja se on lohdottanut mua. Ihana ajatus <3

      Ymmärrän sua ja kovasti tsemppiä sinne! <3

  10. Toivotan toisen puhuttelevan laulun sanoin voimia teidän perheelle:

    Kauan ennen kuin tänne synnyit
    sinut tunsi jo Jumala
    oli päiväsi pilvisinkin
    Hänen tiedossansa
    joka ainoa päiväsi jo ennen syntymääsi
    olet kuva rakkaudesta
    Luojan kaunein ajatus

    Ajatuksista Luojan synnyit
    tarkoituksen sait elämään
    joka hetkesi Hän on luonut
    tuntee myös matkan pään
    Hän on kaikessa kanssasi
    ja kantaa taakkojasi
    olet ihme, taivaan lapsi
    Luojan kaunein ajatus

    Laulu on nimeltään Luojan kaunein ajatus ja on uusimmasta nuorten Punaisesta veisukirjasta. Youtubesta löytyi tällainen versio biisistä laulettuna, myös sävel on uskomattoman kaunis.

    http://www.youtube.com/watch?v=NEx8DPQIg68

  11. Hei,

    Onpa Mukavaa kuulla sinusta,kiva,että jaksoit tänne kirjoitella.
    Tekstisi sai kyyneleet silmiin…en voi muuta sanoa,kuin paljon voimia ja jaksamista.Niinkuin moni tuossa sanonutkin,että ihminen ei saa enempää kuin jaksaa kantaa ja näin se varmaan onkin…vaikka se ei tietenkään hirveästi nyt lohduta.Mutta elämä kantaa…itse olen elämässäni ajatellut myös,että erilaisuus on tietyllä tapaa rikkaus.Välillä on todella rankkaa,mutta välillä sellaiset pienet asiat taas ilahduttaa ja tuntuu suurilta jutuilta…tiedät ehkä mitä tarkoitan…mutta en tähän oikein osaa ajatuksia pukea sanoiksi ehkä oikealla tavalla,…toivon kuitenkin paljon voimia ja rakkautta,jaksamista sinulle ja koko perheellesi.

  12. Voi rakas! <3
    Kylmät väreet ja kyyneleet ne täälläkin tuli.
    Vaikka jo asiasta ollaan puhuttu "irl", silti tämä kirjoitus oli jotenkin tosi riipaiseva.
    Ja L niin kaunis ja ihana tuossa keijupuvussa. <3 Ja E mahtavan näköinen omassa superpuvussaan.
    puspuspus <3

  13. Ai kamala, et kai vaan syötä lapsillesi ulkomaalaisia vadelmia ja muita marjoja ja hedelmiä??? Ne kun ovat mitä pahimpia bakteeri – ja noroviruspesiä. Eipä niitä kyllä kannata aikuistenkaan syödä, sama pätee kaikkiin ulkomaalaisiin marjoihin, hedelmiin ja vihanneksiin. Myös torjunta-ainejäämät ulkolaisissa tuotteissa ovat niin suurella tasolla ettei ne voi olla vaikuttamatta ihmiseen.

    Halvin ei aina ole paras.

    • Ai kamala, kuinkahan ne kaikki ulkomaalaiset säilyy hengissä, kun syövät moisia myrkkyjä?

    • Aika hurja kommentti nimimerkiltä Jonna :D Lasten vadelmat meni tosiaan munffinseissa uunin kautta joten älä huoli. Omenatkin oli ihan itse puusta poimittuja kotimaisia omppuja! Ja samoin on pakkanen täynnä mökiltä poimittua marjaa! Mut kyllä meillä syödään myös banaania ja muita ulkomaisia hedelmiä!! :D

    • Tottakai ulkolaisia marjoja voi syödä, mutta tässä piilee myös tiedonmurunen vaikka Jonna sen vähän kärkkääseen muotoon laittoikin. Ulkolaiset marjat tulisi kuumentaa. Sehän ei ole huuhaata. Juuri vedettiin Rainbown pakastemansikoita, joissa oli A-hepatiittia. Egyptistä olivat mansikat alunperin, itse olen siellä asunut enkä kyllä tuota uutista hämmästele. Itse ostan ulkomaisia marjoja vain vadelmina ja ne käytän soppaan, joka tulee keitettyä. Muutoin kotimaista. Kotimaisuus on pop muutenkin jos mahdollista, mutta muista syistä. Muutenhan ei marjoja tai hedelmiä kannata jättää pois ruokavaliosta torjunta-aineiden vuoksi, niitähän on KAIKISSA ruoka-aineissa ja syömättä saisi olla jos niitä ylenmäärin pelkää. Hengittäminen kaupungeissakin on vaarallista sitten ;)

  14. Voi ihana Anna, paljonpaljon voimia sulle! Olen lukenut blogiasi nyt muutaman kuukauden ja suorastaan rakastan elämäniloista asennettasi. Erityislapsista sen verran, että olen opinnoissani ja töissäni kohdannut heitä vanhempineen useasti ja nähnyt, kuinka vaativaa arki voikaan olla. Mutta tekstiesi perusteella uskon, että sinulle on annettu kaikki tämä, koska pystyt siihen ja ennen kaikkea sinulla riittää rakkautta siihen kaikkeen härdelliin :) . Silti, paljosti jaksuja ja pus och kram <3 !

    • Kiitos ihanasta viestistä <3 Näin mäkin haluan uskoa ja tiedän että pystyn kyllä tähän :) Kyllä me pärjätään! <3

  15. Kirjoitat todella kauniisti, sinulla on siis lahjoja monella saralla! Ja kyllä, kävin varmaan joka päivä katsomassa, että olisitko jo jaksanut postata jotain :)

    Myrskyn silmässä ei kannata kysyä ”Miksi minä?” tai ”Miksi minun lapseni?”, vaan ”Miksi ei?”. Meille on annettu tehtävä, ja me selviämme siitä!

    Terveisin kahden pitkäaikaissairaan lapsen äiti
    PS. Näytät upealta!

    • Voimia kovasti sinnekin! <3 Ymmärrät varmasti paljon ja sen huomaa viisaista sanoistasi. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi <3

  16. Sinulla näyttää olevan myös henkistä voimaa aikalailla, joten lienet juuri oikea erityisen rakas äiti erityisille rakkaille lapsillesi. Itse olen ikävä kyllä lapseton, mutta voin kuvitella kaiken sen rakkauden, huolen, surun, ilon, ylpeyden ja monen muun tunteen määrän, mitä tunnet. Serkkuni on erityislapsi – tai siis nyt jo erityisaikuinen – enkä tiedä ketään meistä ei-erityisihmisistä, joka olisi niin aidoisti iloinen, niin aidosti surullinen, niin aidosti ystävällinen, niin aidosti innoissaan asoista kuin hän. Välillä pienellä paikkakunnalla perhe sai tietenkin osansa supattelusta ja katseista. Voi kun silloin olisin osannut kertoa heille tämän niin monenlaisiin elämän eri tilanteisiin ja tapahtuneeseen/tapahtuvaan totuuden:

    ”Don’t worry about those who talk behind your back – they’re behind you for a reason.”

    Sopii muuten myös kuntoiluun tuo! Olet kaunis ja iloinen esimerkki myös siitä. Tuli tässä mieleen myös se joku aiempi keskusteluaihe, jossa sinua ja blogiasi oli moitittu liioista kuvista jne. ….. they’re a behind you for a reason! ;)

    Kirjoita ihmeessä tuntemuksiasi, kokemuksiasi ja ajatuksiasi myös tulevia polvia varten. Kirjoittaminen on hallussa – taitaa tulla verenperintönä (oli kiva lukea, että äitisi on keskustelua herättänyt kirjailija!). Minulla on aina ollut haaveissa kirjoittaa kirja, mutta vaikka tuttavien mielestä olen kohtuullisen hyvä tarinaniskijä, kun se tarina pitäisi saada paperille huomaan, että minulla lienee synnynnäinen writer’s block… On minulla jo iskevä aloituslause. Ja ex-työkaverilla lopetuslause, kuulemma. Enää ei kummaltakaan siis paljon puutu ja romaani on valmis. Sen verran voi kertoa, että aloituslauseeni ei ole ”Oli synkkä ja myrskyinen yö…”.
    Ihanaa syksyn jatkoa sinulle ja perheellesi.

    • Ihana viesti! On todella mahtavaa saada näin upeita kommentteja. Ne auttaa jaksamaan ja on aina ihana saada positiivista palautetta :)

      Hei nyt vaan kirjoittamaan, tai silloin kun tulee sellainen tunne et nyt tää onnistuu paperille asti! :) Ihanaa syksyä sinulle myös <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta