En kestä

IMG_20130813_133227

 

Ah että kun takkuaa. Nyt tekis mieli avautua pahemman kerran! En tiiä mikä tässä mättää mut en millään saa itseäni toimimaan niin kuin haluaisin. Toukokuun alusta alkanut dieettikokeilu on tosiaan heinäkuun puolesta välistä saakka mennyt enemmän ja enemmän puihin. Pää ei kestä, sanotaan. Ja tuo on oikeesti ärsyttävin lause jonka tiedän. Mulla on onneksi tukijoukot kenen kanssa voin näistä asioista jutella ja miettiä jatkoa joten en sen vuoksi avaudu, vaan ihan vaan siksi että tiedätte missä mennään. Ei oo heleppoo siis!

IMG_20130811_124929 IMG_20130811_112816 IMG_20130811_202744 IMG_20130811_202852

Tällä hetkellä tuntuu et treeni luistaa hyvin ja se mikä on ongelma on tuo ruokapuoli. Oon vuosikausia syönyt mitä haluan, miten paljon haluan ja tiettyyn pisteeseen saakka jaksan mut sit into lopahtaa. Tällä tarkoitan sitä, et toisina päivinä oon niin motivoitunut kisaamiseen et voisin syödä vaikka paskaa jos valmentajan ohjeessa niin sanottaisi ja toisina päivinä voisin polttaa roviolla kaiken maailman lippulaput, unohtaa fitnessit ja alkaa toivomaan vaikka perheeseen kolmatta vauvaa <3 Ah, tuli sekin tunnustettua! Mun kauan kadoksissa ollut krooninen vauvakuume ei oo sittenkään hävinnyt ikuisiksi ajoiksi! Tästä syytän uutta tonttiprojektia joka selkeästi saa mun aivot ajattelemaan pesimistä…

IMG_20130812_093023 IMG_20130812_205846 IMG_20130812_205738 IMG_20130813_122333 IMG_20130813_122400 IMG_20130813_122918 IMG_20130813_122822 IMG_20130812_205614

Mutta kuten sanoin, ei treeneissä oo valittamista etenkään kun on kaveripiiri kohdillaan niin et sitä voi tehdä myös hyvässä seurassa vaikka toisella ois jalkapäivä ja allekirjoittanut veivasi yläkroppaa. Hyvä treeni taas ja sen jälkeen piipahdettiin vielä nyrkkeilysalissa korkkareiden kera. Eilen tein myös jotain historiallista eli kokeilin poseeraus- ja kävelyharjoittelua bikineissä! Joo-o, sitä ei oo aiemmin tultu kokeiltua omaa olohuonetta lukuunottamatta. Bikinit kassissa mä punnitsin et onko liian raakaa vetästä bikinit ylle: tuleeko luovuttaminen mieleen vai saisko sillä motivaatioon kaivattua potkua perseelle? Arvaatteko lopputuloksen?

IMG_20130813_123045 IMG_20130813_123140

No kyllähän siinä meinas tulla itku silmään kun himassa katsoin kuvia. Etenkin takaposeerauksessa tuo peppu-lantio-osasto näyttää luokattoman rasvaiselta. En taida järkyttää teitä näitä ylläolevia kuvia enempää näin syksyn kisojen kynnyksellä. Jos nyt vaatimattomasti voisin muistuttaa et oon laihtunut suurimmasta painosta ~38kg joten ei oo ihme et muhkuraa on. Jenkkakahvat on kans aika kova paikka keräämään rasvaa plus sen päälle se, et laittaa kaks-kolme kokoa liian pienet bikinihousut jalkaan niin se ei imartele ketään. Noh motivaatiotahan täs haettiin!

 

IMG_20130812_154814 IMG_20130812_190240

Vaatteet päällä on onneksi parempi mieli mutta kyllä mä illan pohdiskelin asiaa, et näin se on et ei sinne lavoille oo mitään asiaa jos mua kiinnosta pudottaa painoa edelleen. Lihasmassaa on bikiniin yläkropassa jo jonkun verran mutta pakarat ja reidet kaipaa työtä. Suurin ongelma on kuitenkin se, et ne bikinitytöt on miniatyyrikokoa ja mä oon virtahepo. Liki seitkytkiloinen matami ja jos lineuppiin heitettäis niin mun vyötärönympärys näyttäis ehkä päiväntasaajalta. Eli vaikka sitä työtä on tehty niin on sitä edelleen paljon jäljellä! Näissä mietteissä heitin vielä ylimääräisen iltalenkin :D

IMG_20130812_204319 IMG_20130812_204407 IMG_20130812_205234 IMG_20130813_120646 IMG_20130813_120557 IMG_20130813_120513 IMG_20130812_204225

 

Kaikki on samalla viivalla lähtökohdista huolimatta ja vaikka mun vahvuus on usko omaan tekemiseen niin haluan kertoa ei mullakaan oo päiviä jolloin kaikki sujuu kuin vettä vaan. Kai mua vaan masentaa nää kisat. Äh, saako murjottaa yhden päivän? Ja voisko sen tehdä sohvan pohjalla makuunin karkkipussin kanssa…

Anna

49 vastausta artikkeliin “En kestä”

  1. Pahoittelut jos tämä menee liian henkilökohtaisuuksiin, mutta olet itsekin kirjoitellut tuosta haaveestasi saada kolmas lapsi. Oletko ajatellut, että nyt voisi olla hyvä aika toteuttaa tuo unelma? Sen jälkeenhän kroppasi olisi sitten kokonaan ”omassa käytössäsi”, eli ei tarvitsisi miettiä että mahdollinen vielä edessä oleva raskaus tekisi enää tuhojaan. Myös mahdolliset plastiikkakirurgiset toimenpiteet (=silikonit) olisi järkevämpää toteuttaa vasta sitten, kun raskaudet ovat takanapäin eikä suuria painonvaihteluita ole enää edessä. En siis sano, että silikonit olisivat välttämättömät bikinissä, mutta ymmärtääkseni olet niitä maininnut harkitsevasi.

    Eli ensin vauvat ja sitten kroppa lopullisesti kuosiin ja lavalle! :) Sun matkaa on ollu mielenkiintoista seurata näin lukijana, ja uskon että saat varmasti kilpailuhaaveesi toteutettua.

    • Oon joskus ihan yleisellä tasolla puhunut että voi olla että toivotaan vielä joskus lisää lapsia mut nyt ei oo sen aika. Silikoneista en muista blogissa haaveilleeni kovasti? En nimittäin oo silikoneja harkinnut suuremmin niin siksi kummastelen kommenttia :) Vai näyttääkö vain siltä et sellaisia tarttis :D
      Tuo lapsiasia ei oo nyt oikeesti kovin paljon ollut mielessä vaikka siitä kirjoitin :) Musta tuntuu että se on nyt se fitness tai ei koskaan…

  2. Joko motivaatio on hieman hukassa stressin esim. taloprojektin tms. takia ja keksit sitten lisää tekosyitä, miksi nyt ei tarvitsisikaan niin kovaan kuntoon päästäkään. Tai sitten sulla on niin kova vauvakuume, että salaa itseltäsi heität pyyhettä kehään, koska kuitenkin raskausta taas muokkaa kroppaa. Vaikka näinhän ei varmasti tule olemaan, jos vauvan vielä saatte. Sä oot oppinut elämään ”nätimmin” ja terveemmin, joten painoa tai muita takapakkeja ei todennäköisesti raskausaikana edes tule. Nyt kuitenkin oli tulos mikä tahansa, niin pää pystyyn ja kohti tavoitteita. Kaikki tulevat elämäntilanteet ja ratkaisut tulevat olemaan helpompia, kun vaan pääset kunnon imuun taas fitness-urakkasi tiimoilta. Kyllä se siitä.

    Tuli vielä myös mieleen, että onko sun dieetti ollut liian tiukka, kun syöminen kääntyikin ylös alaisin. Mä nyt vaan tällaisia mietiskelen, kun itselläni on vähän samanlainen vaihe menossa, sekä vauvojen että syömismotivaatioiden suhteen. Että oikeastaan itsekseni tässä höpöttelin. :)

    • No toivottavasti ei noin mitä kahdessa ensimmäisessä lauseessa! :O Veikkaan et huono päivä vaan ;) Eiköhän tää tästä! =)

    • Niin tosiaan jos se on vasta ollut yksi päivä, niin en vetäisi MINKÄÄN kokoluokan johtopäätöksiä. ihmisiähän me vaan ollaan ja jos jollain ei ole huonoa päivää joko fitnessprojektissa tai muussa vaativassa projektissa ollut niin on kyllä poikkeusyksilö. Ja vaikka ei tekis muuta kuin kävis töissä ja sohvalla makais niin tunteet ja mietteet ne on kaikilla meillä ja on huonoja sekä hyviä päiviä. Huono päivä tulee helposti ihan vaan simppelisti jos on vaikka nukkunut huonosti…

  3. Saanko hihitellä loppupäivän tolle miniatyyri-virtahepo jutulle? :D kaikkien ei ole pakko kisata ja kaikkea ei tarvitse saada heti. Niin paljon kun Se aina kismittääkin ja motivaation sekä omien tahtojen selvitys hukassa – Se vähitellen helpottaa ajan kanssa kun asiat loksahtaa paikalleen. Oli Se sitten kisat, vauva tai mitä vaan :)

    meillä muuten on varmaan aika paljon yhtäläistä kropassa,paitsi mulla paljon vähemmän lihasta (ainakin vielä!) samaan malliin pakkaa vyötäröön rasvat (ja vikana sieltä lähtevät) ja vatsan iho ei palaudu hetkessä vaikka tekisi mitä :D etunojapunnerruksia tehdessä ilmiön huomaa mulla parhaiten…
    tosin kummallakin isot paino vaihtelut ja kaksi lasta tekee osansa. Jäikö sulla muuten arpia vatsaan tai muualle? Mulla vatsassa,reidessä ja pepussa ja tuntuu että ne hidastaa myös ihon palautumista.

    • Hahah, saat hihitellä ;)

      On jäänyt paljon arpia! Onhan niistä ollut blogissakin monesti kuvia :) Ei tuosta enää samanlaista saa kun on pelkkää arpihöttöä mut näillä mennään ja paljon voi tehdä kropan muokkauksen suhteen! :)

  4. No mä en usko kyllä että sä missään nimessä pyyhettä kehään heität! Mulle ei tullut selittely olo yhtään sun tekstistä vaan tuohan oli rehellistä puhetta. Tottakai kaikilla on huonompia päiviä ja parempia, joskus ahdistaa ja joskus tulee milloin mitäkin kuumeita :D Mihin sitten lopulta elämä vie, fitness lavoille tai kasvattamaan masua ei välttämättä voi tietää mikäli selkeää tavoitetta ei ole lyöty lukkoon. Ja ehdottomasti taloprojekti saa varmasti ajattelemaan myös tuota vauva-asiaa, tiedän kun täälläkin tosiaan rakennellaan ja muutama tyhjä huone on taloon tulossa :D Mikä on oikea järjestys asioille? Sellaista ei taida olla…. Ja kun tuossa yhdessä kommentissa sanoit ”Musta tuntuu että se on nyt se fitness tai ei koskaan…” niin tiedät kyllä mikä se tavoite nyt on ;) ajankohta vielä lukkoon! Sulla on myös ollut aikamoinen rupeama tuossa kropan kuntoonsaamisessa, joskus se voi vaatia pienen lepopaussinkin ja sitten taas isoa vaihdetta päälle ja eteenpäin jos se on mitä nyt haluat! :)

    • Saliharrastajana ja kaksosten saaneena ruttunahkana ymmärrän sinua, mutta ole armollinen itsellesi. Niin yritän minäkin olla itselleni. Älä nyt ainakaan ala niitä silikoneja miettiä, tuli tunne, että tupesit nyt niitä ajattelemaan tuon yhden kommentin myötä. Treenaa itseäsi varten äläkä kisoja tai ketään muutakaan varten. Laji on raaka, nuoret tytöt ja äidit samalla viivalla. Ja kyllä: sohvalla saa välillä löhötä karkkipussin kanssa. Se on surullista, jos ei siihen voi itselleen lupaa antaa.

    • Oot niin asian ytimessä Outi, ihanaa kun ymmärrätte! :) <3

      Henna: no joo, toki voi sohvalla istua ja karkkia syödä mutta mitä sillä pidemmän päälle voittaa? Mä voin hyvin kun saan tehdä töitä kroppani eteen ja se alkaa päivä päivältä näyttää paremmalta. Siitä mä nautin! :)

  5. Heippati Anna,
    ja arvaatkos, olit minulla mielessä jokin aika sitten juuri näiden motivaatio -juttujen vuoksi. Mulla on ”muutos” alkanut noin vuotta aiemmin kuin sulla ja kuluneen kesän aikana olen totaalirepsahtanut, joka päivä. Ja se myös näkyy, ja tuntuu integroituna pelastusrenkaana.

    • Ei jäänyt kai!? Tuossa se näkyy nyt :)

      Voi ei! Toivottavasti helpottaa jo tavalliseen arkeen tarttuminen :) Tuo kohtalo ei tosiaan houkuta enkä ihan sitä pelkääkään. Huonoja päiviä vaan sattuu kaikille enkä tarkoita et ahmisin täällä karkkia ja pullaa ym. :) Rehellisesti vaan kerroin fiiliksistä! Ja tosiaan ei vaikka tortillat kuulu mun ruokavalioon niin sellaisia repsahduksia täällä.

      Tsemppiä sulle! :)

  6. Jos sulla ei dieetissä pysyminen innosta, niin voisiko olla hyvä paikka kokeilla ihan toisenlaista dieettiä painonpudotukseen? Esimerkiksi DH Kieferin fitness- ja kehonrakennusvalmennettavillaan käyttämä kisadieetti (Carb Nite, löytyy kun googlaa) tai siitä vähän kevyempi versio (Carb-backloading), joka toimii raskaan salitreenin kanssa upeasti, voisi olla aika hyvä? Ei kai se mitään ota jos ei annakaan, jos nykyisellä linjalla ei vaan tunnu onnistuvan vaikka miten yrittäisi itseään motivoida. Pääsisi välillä syömään vähän enemmän rasvaa (aivot, iho, jne. tykkää).

    • Joo pitää katsoa mikä suunta seuraavaksi! :) Eiköhän tässä jotain keksitä! Rehellisesti vaan kerroin et aina ei suju vaikka yrittää, sit vaan yritetään uudelleen!

  7. Oot aika pitkään sinnitellyt hiilarinhimon kanssa, melkein siitä lähtien kun muutit ruokavaliotasi, ootko huomannut? Mitäs jos kokeilisit rajoittaa hiilarien syöntiä oikein kunnolla, salaattia vaan ja protskuja rajattomasti, kaikki viljat, hedelmät, perunat jne hetkeksi pois, kokeile! Vie tosi nopsaan hiilarinhimot meiltä vanhoilta pullahiiriltäkin, (ja paino rysähtää alas) ja omaa rajaa voi kokeilla jonkun ajan päästä, minkä määrän hiilareita kärsii syödä ilman että sokerin/mässytyksen himo herää… Mutta hyvältä näytät, rohkea olet!

    • Ei muuta kuin ylös ja eteenpäin. Saa niitä huonoja päiviä olla, ne kuuluu asiaan. Ja nyt kun säät alkaa muuttumaan syksyisiksi niin huomaan ainakin itse, että sekin vaikuttaa vähän motivaatioon. Ihan kuin olisi aika mennä talviunille :D
      Ninni puhui tuossa hiilarihimoista. Pystyn samaistumaan! Olen taistellut sokerihimoja vastaan koko aikuisikäni. Urheilijana herkkujen syöminen ei näkynyt, mutta nyt se tosiaan näkyy ja tuntuu. Nyt on yritys nr. 523 menossa. Katsotaan miten tämän muijan käy.
      Tsemppiä Anna!!!!

    • Enpä oo huomannut, koska silloinkin ensimmäiset 11 viikkoa meni tosi hyvin! Mutta kiitos kommentista Ninni! Katsotaan mitä tehdään! :) Mut kyllä treenatessa kroppa tarvitsee myös hiilihydraattia tai se on mun mielipide!

      Ekaterina: joo jos tää on kaamosmasennus etuajassa ;) Tsemppiä sullekin! :)

  8. Katopa nyt uudestaan noita sun kuvia. Aikamoisen työn olet tehnyt!! Näytät hyväkuntoiselta nuorelta naiselta. Toivoisin, että olisit siihen tyytyväinen.
    Musta sun ei kannata itseäs kiduttaa kisailuilla, jätä ne. Nauti elämästäsi, vartalostasi ja keskity vain ihan normaalisti kunnon kohottamiseen ja punttailuun ja terveelliseen ruokavalioon.

    Miksi edes haluaisit kilpailla? En ymmärrä.

    • Minä olen ihmetellyt samaa, että tämän fitness buumin myötä ”kaikki” haluaa kilpalavoille. Tavoiteellisuuden kannalta se on toki hirveän hyvä motivaattori, mutta mietipä miten upeaa olla kovakuntoinen ja hyväkroppainen ihan ”muuten vaan” :)

    • Sissi tietysti oon tyytyväinen! Kirjoitin just hetki sitten postauksessa miten onnellinen oon koko muutoksesta! :)

      Mut mäkin oon vaan nainen ja varmasti kaikilla naisilla on tällaisia päiviä on ne minkä kokoisia tahansa ;)

  9. Voi Anna. Sä näytät nyt niin hyvältä. Ja terveeltä. Mä pyrin samaan tulokseen tässä pikkuhiljaa…

    Mutta miksi sä haluat sinne lavalle ja haluatko varmasti? En jotenkin tämän blogin perusteella voi kuvitella sinua sinne. Olet niin luonnollinen…Toki kaikki tulevat onnellisiksi omalla tavallaan, ymmärrän sen, ja intohimoja/tavoitteita on joka lähtöön. Mutta tällä hetkellä olet niin sädehtivä ja niin suuren elämänmuutoksen tehnyt, (ja uskoisin, että myös pysyvästi jo omaksunut,) että näin tavallisen tallaajan silmin kisakunto olisi vain suunta alaspäin. Suunta epäterveellisyyteen. Kun eihän se rasvan poisto ja kisadieetti voi olla oikeasti hyväksi aineenvaihdunnalle? Katoaako siinä tuoksinassa esim. yleensä kuukautiset? Ja voiko se kisakunnon tavoittelu siten vaikuttaa tulevaan hedelmällisyteen?

    En halua todellakaan loukata, mua vaan kiinnostaa. Mahtaisko olla liian henkilökohtaista tehdä postaus, jossa kertoisit, miksi juuri sinä haluat kisakuntoon ja sinne lavalle? Ja hyväksytkö/ymmärrätkö osana lajia sen kaiken keinotekoisuuden? Esim. just nää silikonipohdinnat. Kun musta on jotenkin lähtökohtaisesti hassua, että esim. ensin poistetaan rasvat rinnoista, ja sitten se kadonnut pyöreys tuodaan takaisin muovilla.

    Ja ei sitten aloiteta mitään sotaa tästä, jooko. (Mä esim. tykkään kutoa sukkia, jonkun mielestä se on varmaan aika hassua ajan tuhlausta.)

    • Mun mielestä fitnesslajejakin voi harrastaa omalla tavallaan! Se on suurelta osin ihan urheilua siinä missä muutkin lajit vaikka kisapäivä poikkeaakin siitä arjen raatamisesta salilla ;) Ei läheskään kaikilla oli silikoneja ovat tavallisessa elämässä ihan tavallisen näköisiä urheilijoita pieruverkkareissaan! Vaikka lavalla sädehditään ei sinne ole pakko mennä huuliruiskeissa ym. eikä tosiaan läheskään kaikki tee niin :D

      Musta on hassua et haluatte yhtäkkiä jonkun selityksen miksi mua kiinnostaa lavat! Tarviiko siihen oman postauksen perusteluineen? Ja jos niin miksi? Mä oon luullut että se olisi tullut mun tekstien kautta selväksi jo blogin alkuajoista lähtien…

    • anna kans: hyvä kirjoitus.
      satutko olemaan se anna joka kesällä kirjoitti ihanaa blogia after too many years?
      jos olet niin mun lisäksi tosi moni muukin jäi sitä kaipaamaan!

    • L: En ole blogia kirjoittanut koskaan. Joskus miettinyt, josko joskus aloittaisin :)

      Vaikka niistä sukista (ja omasta projektista, haha).

      Ja tämän blogin kirjoittajalle: Ehkä mulla on mennyt ohi sitten se perimmäinen ajatus kisatoiveiden takana, jos siitä täällä on kirjoitettu. Pitää tutustua arkistoihin.

  10. Alamäkiä tulee ja niistä suunta ylöspäin! Älä stressaa asiasta, tiedät itsekin että jaksat puskea itseäsi eteenpäin (myös niiden ystävien voimalla!). Olet tehnyt upean ja rankan urakan jo tähän asti, joten älä luovuta! Aina saa murjottaa, ja kuuluukin. Hyvät päivät tuntuu silloin aina vaan paremmalta :) ps. Upea blogi!

    • Ihana Viivi! Juuri näin! Sekaan mahtuu masispäiviä mut silti mennään! Ja entistä lujempaa ;) Se on sitä elämää! :)

  11. Moi Anna,

    kiitos ihanasta blogista! Mun lemppari! Saan täältä niin paljon motivaatiota ja mallia positiivisesta suhtautumista itseen. Sua on ihana lukea! En enää jää sohvanpohjalle surkuttelemaan liian suurtan (neste)vaakalukemaa, vaan lähden jumppaan hikoilemaan lammikon alleni!

    Näytät kuvissa tosi hyvälle, mutta ymmärrän, että verrattuna kisakroppiin rasvaa on vielä liikaa. Tosin eihän kukaan kisakunnossa täällä alvariinsa kävele. Oon itse samanpituinen kuin sä, ja vaaka näytti aamulla 70,7. Ajatus tuollaisiin bikineihin pukeutumisesta ei houkuta, ennen kuin tästäkin kropasta on irrotettu 10kg rasvaa. En siis haaveile kisoista, vaan tämä projekti on vain itseäni varten :) Oon joskus painanut 55kg, mutta lihasmassa mateli todennäköisesti jossain nollan tietämillä… Nyt tavoitteena on ensin sulattaa vähän rasvaa ja alkaa sitten takoa lihasta.

    Kysymys on mielestäni siitä, mitä sisimmässäsi haluat. Jos kisalava on haaveesi, rasvan pitää lähteä. Mietin kuitenkin sitä, onko painon junnaamisella väliä, jos muskula alla kuitenkin kasvaa? Omassa mielessäni lihaksen kasvattaminen on vaikeampaa kuin rasvan polttaminen. Myös kisojen aikatavoite liittyy tähän. Ymmärrän, että ajankohdan lukkoonlyöminen motivoi treenaamaan ja syömään tavoitteen mukaan, mutta jos kroppa ei toimikaan kuten oli ajateltu, alkaa ahdistaa. Jos kisaisitkin vasta kevään 2015 kisoissa, aikaa olisi enemmän. Jos päätät kisata jo ensi syksynä, kannustan sua loppumetreille saakka, mutta itsesi takia mietin onko sillä puolella vuodella mitään väliä.

    Makuuni-kommentista tuli mieleeni, että pystyisitkö pitämään yhden sellaisen ruokapäivän, jolloin söisit juuri sitä mitä mieli tekee. Oot ollu aika tiukan kuuloisella dieetillä, ja päivän herkuttelu tekis ehkä päälle hyvää, mutta ei kropalle kovin pahaa. Sit saattais pääkin jaksaa paremmin taas kaurapuuroa ja raejuustoa. Ja tarkoitan nyt todellista koko päivän herkuttelua, en mitään yhtä cheat mealia tai vastaavaa. Paino siinä hiilarien myötä nousee, mutta ne nesteet lähtee hetkessä. Yks välipäivä päälle ja sitten täyttä höyryä eteenpäin?!

    Ne silikonit. Musta on ihanaa, että oot kaikinpuolin niin naturel. Ei muuta.

    Ai niin, yks oikea kysymys vielä. Oon yrittänyt opetella juomaan heraa, jotta jokaikinen lihassolu minussa säilyttäisi massansa, mutta ne on ihan järkyttävän makeita! Osaisitko suositella jotain ei niin makeaa heraa? Ja kannattaako sitä mielestäsi kiskoa aerobisen (spinni, combat) jälkeen? Annan kyllä kaikkeni ja se lammikko jää lattialle, mutta ei siitä lihakset kipeydy niin kuin raudasta.

    • Apua katsotaan muistanko vastata kaikkeen ;) ihana maraton-kommentti! :) Kiitos viestistä!

      Mukava kuulla, että oon tsempannut sua! Joo suunnilleen samankokoinen ja näinhän se on et sais tuota rasvaa vielä kuoria. Toki perusmammaksi kondis on oikein hyvä mut jos siis kisata meinaa :) Kyllä mä koen et tää viimeisen kympin pudottaminen on vaikeaa, jos vertaan aiempaan urakkaani. Selkästi nyt on haasteita enemmän eikä mitään saa ilmaiseksi. Niin tai näin ei sitä painoa lihasmassan vuoksi pitäisi kovin paljon tulla/pysyä pitkään jos kalorit on pakkasen puolella.

      Ajankohtaa ei tosiaan oo ollenkaan lyöty lukkoon eikä valmentaja oo maininnut mitään et se voisi olla JO syksy 2014. Eli hänen mukaan edetään rauhallisesti ja menen kun ammattilaiset sanoo et on oikea aika. Ei sen mukaan mitä itse tavoitteita asetan ;) Ne on vain omaa päätä varten! :) Joten se jää vielä nähtäväksi ja katsotaan tarkemmin kun painoa lähtee.

      Karkkipäivästä, on kuulema parempi ilman sokeria. Tiedä tuota :D

      Aerobisen jälkeen en ottais heraa, ellei tunnilla ole tehty suuremmin ”lihaskunto-osuutta” vaan menisin kotiin syömään kunnon aterian. Heroista en oikein tiedä, mulle maistuu esimerkiksi kaikki Scitecin herat! Mä tykkään niistä mut makuja on tosin monia! Niistä on paha mennä neuvomaan :D Fitnessgurun herat joissa on jogurtti-makua on kans tosi hyviä ja raikkaita! Niillä on myös mehumaisia heroja kuten ananas ja mango (ei maitomaisia).

    • No sittenhän sulla ei ole mitään hätää, kun tavoitteet on asetettu maltillisen ajan päähän. Nyt vaan jäitä hattuun. Olet upea ja jossain vaiheessa koreilet lavalla, juuri kuten itse tavoittelet! :)

    • Itse käytän maustamatonta heraa, johon ei ole lisätty mitään, kun en tykkää ällömakeasta tai keinotekoisen makuisesta.

  12. Mä meinasin heti, että kirjotan kommentin ”mä tuun sun viereen sinne sohvalle ja tuon oman karkkipussin kans”. :D Jonna olikin miettinyt samoin! ;) Kolmelle sit tilaa! :D Haha!

    No ei vaiskaan. Mullakin ollut pari paskaa päivää. Mut tästä taistellaan yhessä taas motivaatio pariin! Ei ratketa!
    pus ja sumppeja! <3 ;)

    • No niin! En oo ainoo! Ja kuule varmaan siitä asti on nuo karkit pyörinyt mielessä kun sä mainitsit siitä filmtownista :D Hah!

      Onneksi ei oo karkkia mailla eikä halmeilla ja tänään on ollut täysin onnistunut päivä! Jee jee! Tsempillä vaan! Kaikille tulee näitä mut kun jahdataan kuitenkin parempaa kuntoa niin aina ei voi herkutella ;)

      Halit takas! <3

  13. Jättäkää tilaa sinne sohvalle! …. Paskoja päiviä on, mutta onneksi niinhin harvemmin kuolee. Hammasta purren ja tavoitteet kirkkaina mielessä! (peeäs, voisin just nyt ottaa pussin Sipsejä, ranch dippiä ja mäkkärin mansikkapirtelön, kiitos)

    Anna, sä oot maailman rohkein tyttö noiden sun bikinies kanssa! Jos mä näyttäsin puolikskaan noin hyvälle ni menisin töihin ne päällä.

    • NiiNii et menis!! :D Saisit vartijat kimppuun koska pylly näkyis ja ehkä puolet r*mpsästäkin :D Ja hei, älä puhu mitään shipseistä! En kestä yhtään lisä himonkohteita ;) Nuo jää vielä kummittelemaan! Nyt mieleen vaan PARSAKAALI kukkakaali kyssäkaali ym. Puh!

  14. Kirjoitin pitkän kommentin, mutta se hävis :( mutta pointti siinä oli, että ihanaa kun voi rehellisesti myöntää, että jokus on niitäkin päiviä kun ei nappaa. Motivoivaa, kun muillakin on joskus niitä huonoja päiviä!
    Näytät Anna upealta ja en oo kyllä koskaan nähnyt noin hoikkaa ja kaunista virtahepoa :)

  15. Jos näin saa sanoa niin olipas ”mukava” lukea ettei sinunkaan tavoitteisiin pääseminen ole aina niin helppoa. Ihana kun olet rehellinen meille lukijoille! Vaikka eipä sillä, eihän siinä valehtelemisessa tai kiiltokuvan turhalla kiillottamisella mitään järkeä olisi. :)

    Itselläkin oli eilen huono päivä. Olen kotona kahden alle kolmivuotiaan kanssa ja eilen ei ollut kiva päivä. Kitiseviä lapsia ja kireä emäntä – ei hyvä yhdistelmä! Illalla avauduin miehelle ettei minusta taia olla kotiäidiksi, kun joskus on niin pinna tiukalla. Mietin jo töihinpalaamista, mutta mies totesi siihen ettei semmosia äitejä olekkaan, jotka aina vaan hymyilevät ja tuoksuvat pullalta. Jälkeenpäin aloin miettimään tuota kommenttia ja ah, koin valaistuksen. Ehkä mie sittenki olen aivan kiva äiti! :) Eli sallitaan sullekki surkukoirapäivä (päiviä), seuraavana päivänä fiilis voi olla täysin erilainen. Ja mieti, jos sinun repsahtamiset on tortilloja tms. niin ne on aika pieniä! Repsahtaminen vois olla myös jäätelöä, karkkia, sokerilimpparia ja sipsiä, joista fitness olis tosi kaukana. ;)

    Tsemppiä ja aurinkoa tuleviin päiviin, kyllä se hyväfiilis sieltä taas löytyy! PS. Mie uskon, että sinut on tarkotettu kisalavoille, olet niin luonnollisen iloinen ihminen, joten ei muutako fitnesslavoja kohti! :)

    • Kiitos Kirsi! Olipa mukava viesti sinulta ja kiva tarina :) Oot varmasti hyvä äiti juuri tuollaisena, teet parhaasi ja rakastat -se riittää :)

  16. Anna, sä todistat vain olevas ihminen ylä- ja alamäkien kanssa! Ihana lukea sun kirjoituksia jotka yleensä on olleet yltiö positiivisa ja täynnä makeita kuvia. Mutta vielä mahtavampaa on lukea rehellisistä p****ka päivistä jota meillä jokaisella on :) Kiitos siittä. Ja sitten nousujohdenteiseen myötätuuleen!

  17. Voi ihmiset. Miksi te kidutatte itseänne? NAISESSA KUULUU OLLA RASVAA. Se on normaalia ja tervettä. Olen seurannut blogiasi kauan, elämäntapojen parantaminen on aina hyvä asia. Mutta fitnes-kisat.. Miksi? En voi ymmärtää. Sulla on perhe, vois kuvitella että olis elämässä jotain ihan muita tavoitteita ja huolenaiheita. Olet kaunis, upea ja normaalipainoinen nyt. Huhkit ihan turhaan ”kisakuntoon” pääsemiseksi. Mitä hyötyä niistä edes olisi? Voitat jonkun kämäsen palkinnon ja se siitä.

    Leuka pystyyn, nainen! Fitnes on pelleilyä!

    • kity: onko se sulta pois jos mä kisaan? Miksi haluat mun puolesta päättää ja ohjata tekemisiäni? Vaikka en blogissa avaudu koko elämästäni ei se tarkoita ettei muita huolenaiheita tai tavoitteita ole! Voi jummijammi teidän kanssa…

  18. Jes mä tiedän mistä sä puhut! Paitsi sä oot kuitenki vahvempi, paljon vahvempi. Mullaki on menny dietti viimeset viikot pilalle mut mun tapauksessa se tarkottaa jatkuvaa karkkia ja muuta hyvää. Miks se menee sillain… Mut sä oot jo tehny niin mahtavan työn et ei mitään järkeä! Mäkin vielä joskus…toivotttavasti. Mäkin mietin joka toinen päivä et haluisin kisata ja joka toinen et ei helvetti, en oo valmis luopumaan niin paljosta sen takia. Sit taas toisaalta ja eiku. Niin hankalaa. Huomenna alkaa skarppaus!! Tsemppiä sulle :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta