Huomista odotellessa

1039568_10151741474468343_1701568613_o

 

Lensin eilen lasten kanssa Ouluun. Olin juuri ennen matkaa ostanut Tohvelisankarin alennysmyynneistä lapsille matkalaukut, sillä me reissataan kohtuullisen paljon. Ne ehtivät tulla päivää ennen reissua ja saatiin onneksi mukaan. Suloisia ovat! Mun mies jäi Helsinkiin töihin ja hoitamaan koiria. Kun on kaksi isoa koiraa niin reissaaminen ei olekaan ihan niin helppoa ja oon tottunut matkustelemaan yksin näiden kahden viikarin kanssa. Pieniä supermom-taitoja se tosin vaatii ja aina kun pääsee perille, voi huokaista syvään samalla kun pyyhkii hikipisaran otsalta…

1039990_10151741474253343_1404641270_o 1015697_10151741486548343_685157610_o

Perille tultua kurvattiin kaupan kautta kotiin ja mulla oli mielessä lähinnä ne ruokatarvikkeet joita itse syön. Oon ensimmäistä kertaa näin tarkalla dieetillä sillä meillä on suunnitelmissa polttaa musta kesän aikana vielä tuota ylimääräistä rasvaa ihan kiitettävästi. Se on samalla sekä jännää että vaikeaa. Pullanmussutusvuosien jälkeen heittäytyminen kilpaurheilijamoodiin ei tapahdu yhdessä yössä mutta onneksi siihen on aikaa kasvaa. Mulla ei oo kiire mihinkään mutta silti uskon itseeni ja mahdollisuuksiini.

1039573_10151741473528343_642525081_o 1039981_10151741473258343_1982013947_o 1040140_10151741472943343_1387313008_o

 

Eilen lähdin reippaana salia kohti mutta suunnitelmat vaihtuivat lennosta ja päädyinkin leffateatteriin siskoni kanssa. Oli mukavaa käydä elokuvissa pitkästä aikaa! Ennen lapsia kävin tosi paljon leffassa mutta nykyään käy aina niin et lahjaksi saadut leffaliput menevät umpeen ennen kuin ehdin ne käyttää. Tosin monet kerrat kun meillä on miehen kanssa molemmat lapset mummolassa niin me käytetään se aika siihen et käydään yhdessä salilla ;) Leffaan menis vielä kauemmin aikaa ja aina on tietysti kiire!

1015382_10151741472673343_1436211991_o 1015070_10151741472303343_411372810_o

Tänään yritin korjata tilanteen, sillä olin kuitenkin raahannut mukanani salikamat. Otin pojan mukaan ja lähdettiin Teknopalatsille tsekkaamaan kertalipun hinta ja se oli 14€. No ei kiitos. Kyllä mä tykkään tosi paljon treenata mut musta se on liikaa. Käännyttiin kannoillamme ja lähdin ajamaan keskustaan miettien et onkohan uimahallien salit jo kiinni juhannuksesta johtuen. Päädyin sit Ouluhalliin et no se on varmaan auki. Kuvassa oon vielä innokkaana ovella mutta mutta…

1025869_10151741469258343_746781774_o
Teknopalatsin edessä :)

1025682_10151741465453343_119570683_o
Toiveikkaana Ouluhallin edessä…

Päästiin sisään mutta suuret lakanat julistivat sanomaa ”Jumalan sana on totuus”. Satutiin siis keskelle Jehovantodistajien juhannuskonventtia ja vaikka sali oli kiinni niin ystävällinen neiti pyysi meitä käymään silti peremmälle kuuntelemaan Jumalan sanaa. 

-Kiitos Oulu! Juuri tätä en ikävöinyt. Kaikki varmaan tietää et suurin osa Suomen uskovaisista asuu Oulussa ja meillä on täällä sulassa sovussa niin lestadiolaiset, helluntailaiset niin kuin jehovatkin. Kenenkään vakaumusta loukkaamatta Oulun hengellisyys on jättänyt muhun pysyvän jäljen jota korjaan edelleen… Juuri nyt olin etsimässä pyhän kolminaisuuteni puuttuvaa palasta eli TREENIÄ!

1014561_10151741469698343_1482482161_o

Kuin taivaan lahjana siskoni soitti, että häneltä löytyy Teknopalatsille yksi vapaalippu ja samalla Eliel voisi jäädä leikkimään serkkujen kanssa. Kymmenien kilometrien suhailun jälkeen ja energiavarastot valmiiksi tyhjinä rantauduin vesisateen saattelemana salille takaisin ja pääsin treenaamaan.

Kaikki varmaan tietää mikä tarinan loppu on eli jos kohtaa näin paljon vastustusta jo mennessä niin treeni ei välttämättä ole sieltä parhaasta päästä…

Vaikka oon käynyt Linnanmaalla treenaamassa aikaisemminkin niin silti se, ettei oo omalla salilla vaikeuttaa treenaamista. Laitteet on hukassa, ihmiset outoja (oululaiset tuijottaa) ja kälättää suureen ääneen. Mä en oo enää tottunut tähän! Oon ollut poissa vasta vajaa 10 vuotta mutta joka kerta kun tuun tänne niin Oulu tuntuu entistä vieraammalta. Mulla ei oo jäänyt tänne yhtään ystävää ja ehkä se nuoruusvuosien havina tai teini-ihastuksiin törmääminen saa mun olon usein kiusaantuneeksi. Ihan nolottaa myöntää mut onko kellään käynyt tällaista vieraantumista kotipaikkakunnan suhteen..? 

1025414_10151741470733343_986968842_o 1025977_10151741471063343_1983666415_o 1040090_10151741470423343_1263329150_o

 

Yksi treeni sinne tänne ja ensi kerralla paremmin! Rintaa, olkapäitä ja vatsoja kuului siis tämän päivän tahmeaan treeniin. Ja äläkää ny oululaiset vetäkö hernettä nennään! Kyllä mää teistä tykkään! Mihinkä sitä kissa karvoistaan pääsisi! ;)

Ihanaa Juhannusta tasapuolisesti kaikille! :) 

Anna

15 vastausta artikkeliin “Huomista odotellessa”

  1. Voi ei, määki kyllä sillon viimeksi ku Oulusa olit meijjän salilla ni tollotin varmaa iha tyhymänä… :D Sitä ku on niin utelias. Mut lopuksi uskalsin muutaman sanan sanuakki! Mutta eikö suomalaisista sanota, että on vetäytyviä ja hilijasia ni on se hyvä että josaki kälätettää… ehkä… jos yrittää ajatella positiivisesti :D Itellä tuo salikärpäsen purema hiipunu ja koiran tultua on menny enemmän lenkkeilyksi ja painohan siinä on noussu ku treenit ei oo ollu yhtä tehokkaita eikä treenimäärääkään oo tullu paljo. Ja mulla tahtoo vielä käyä niin, että kova treeni – hyvä ruokavalio, kevyt treeni – arvaat varmaan. Ootan niin paljo kesälomaa, koska sillon aijon ehtiä sekä lenkittää koiraa, että tehä kovaa treeniä ja saaha taas draivin. On niin paha mieli, ku on heittäny tekemäänsä työtä hukkaan… Ja hävettää, ku kaverit kyselee, että no ootko laihtunu ja EN OO. Argh, tämmönen juhannuspurkautuminen. Tämä koira ei oo päässy vielä niistä herkkupersekarvoistaan, vaikka 30 kiloa painavempiaki (ainaki melkeen, en oo käyny nyt vaa’alla just, juhannuksen jälkeen pakko uskaltaa) ollaan oltu. No, kai se tästä taas, ku saa tsempin päälle.

    Motivaatiota ainaki tästä sun blogista saa, mutta välillä tunnut kyllä nykyään vähän kaukaisemmalta, ku onnistut niin pirun hyvin! ;D Haha, mahtava juttuhan se on ja oot kyllä niin kuuma nainen.

    AAMEN!

    • No en mä sua tarkoittanut! <3 Ja oonhan itsekin oululainen eli teen varmaan ihan samaa :DD

      Kiva kuulla susta vaikka tietysti kurjaa ettei meno oo ollut yhtä helppoa :/ Kovasti tsemppiä sulle kuitenkin jatkoon! Koita palautella mieleen miksi haluat vielä jatkaa niin helpompi tehdä niitä konkreettisia muutoksia arkeen. Kun löydät uudestaan sen sisun ja halun niin pääset taas pykälän alemmas :)

      Kiitos ihanasta viestistä ja sanoista =) Ihanaa Juhannusta!

  2. En ole päässy vieraantuun syntymäpaikkakunnasta kun asun täällä edelleen. Enpä voisi kuvitellakaan olevani jossain muualla. Mukavaa Juhannusta sinne pohjoiseen. =)

  3. Itse taas Hki;stä Ouluun takaisin muuttaneena en voisi ennää muualla kuvitellakaan asuvani :)kiitos ihanasta blogista :)

    • :) Kyllä mulla oli ensimmäiset vuodet sopeutumisvaikeuksia ja ikävöin takaisin mut nyt se on jostain syystä jäänyt. Ehkä oon kotiutunut sen verran hyvin ja kun osa perheestä asuu myös pääkaupunkiseudulla niin sielläkin voi nähdä sisaruksia ym. :) Tärkeintähän on et löytää paikan jossa viihtyy, oli se sit kotipaikkakunta tai joku uusi kaupunki! :)

      Ihanaa Juhannusta sulle!

  4. Mut eiks siinä Ouluhallin vieressä oo se uimahalli? Ite ku viimeks olin Oulussa ni arvottiin sen Ouluhallin ja uimahallin salin välillä ja mentiin sitten uimahallille ja ihan hyvä sali siel oli :) En kyl oo ihan varma et onko ne nyt vierekkäin, mut joku halli oli siinä uimahallin vieressä, jossa oli sali :D Kuten huomaat, niin joo en ole Oulusta, mies on ;)

    Hehe, viime kesänä oli ihan hauskaa istuskella Qstokin festarialueen ulkopuolella, aika samalta meiningiltä tuntui kuin Joensuussa ja Helsingissä :D En siis ainakaan huomannut oululaisissa mitään eroa!

    • Olen itse asunut Espoossa, mutta nykyään asun Oulussa ja olen syntyjä myöskin täältä ja olen sun kans ihan samaa mieltä…Oululaiset tuijottaa!!
      Tykkään blogistasi ihan mahottomasti! Hauskaa juhannusta!! :)

    • Pia: On joo! Mut mun sisko arveli et se oli jo kiinni niin ei menty kokeilemaan :) Siellä on ihan hyvä sali! Pääsin kuitenkin lopulta jonnekin ;)

      Oulu on tosi kaunis ja nyt kun luin tota tekstiä niin tuli oikein mieleen, et on täällä hyvätkin puolensa! :) En vaan tainnut niistä eilen kirjoittaa :D Ainakin itse koen et oon täältä saadun kasvatuksen ansiosta ulospäinsuuntautunut, reipas ja puhelias!

      Katja: Hahah! Ja meillähän on sille oma sanakin eli suoraan sanottuna kyylää! Onneksi oululainen voi kuitenkin tiuskaista toiselle et ”mitä nää kyyläät?” jos kovin pitkään katsoo :DD Apua! Ihanat Jussit! ;)

  5. Apua! Pitää varmaan nyt ankarasti miettiä, että kuinka hyvin haluankaan tutustua erääseen Oululaiseen miesehdokkaaseen :D Nään sieluni silmin sen miten olen jossain sukupäivällisellä esittelyssä ja ne vaan tuijottaa…ja kälättää…ja tuijottaa! Hahaa, erittäin ahdistava mielikuva :D

    Ihanaa Jussia!!

    • Joo, Oulusa vahataan! Ja kaupunki on kuitenkin sen verran pieni, että joka reissulla tulee joku tuttu vastaan! Ja kun menneisyys ei ole sellainen mihin haluaisin palata… Eli voin ymmärtää mistä puhut.

  6. Hih, mä olen kotoisin keski-suomesta, tarkemmin Jyväskylästä. Mulla ei olis kyllä mitään ongelmaa palata sinne jos semmoinen vaihtoehto tulisi MUTTA Jyväskylä pitäisi saada siirrettyä ensin meren rannalle. Purjehdus on tullut meidän perheeseen jäädäkseen:)

    Mutta miten sä saat noita kuvia otettua? Lykkäätkö sä kännykän johonkin ja sitten yrität ottaa itestäs kuvan vai pyydätkö muita ottamaan?

  7. Heippa! Näin oululaisena voin allekirjoittaa että kyllä, täälä nimenomaan vahataan ;) Mutta Helsingissä asuneena ja takaisin Ouluun muuttaneena voin sanoa, että kotikaupunkia tuli ikävä :) Tällainen pienen kaupungin lämpöisyys silti viehättää. On muuten Ihanaa lukea näitä tekstejäsi joissa lapset ovat mukana, painin itse samojen haasteiden kanssa :) Tsemppiä!

  8. Haha, kauan olen sun hyvää blogia lukenut, mutta nyt oli ekaa kertaa ihan kommentoitava, kun allekirjoitan niin tuon, että vieraantuu omalta kotipaikkakunnalta! Itse olin useamman vuoden pois omaltani, vielä pienemmältä kuin Oulu, ja koen olon nyt parin kuukauden täällä olelun jälkeen hyvin hankalaksi. Koko ajan törmää tuttuihin ja varsinkin niihin ihmisiin, joihin ei toivoisi törmäävänsä, ja yleensä tuntuu, että ihmiset eivät ole muuttuneet laisinkaan ja odottavat myös minun olevan samanlainen. Jollain tapaa asuessani muualla päin Suomea ja maailmaakin, on tavallaan vapauttavaa, että saa likkua ilman menneisyyden painolastia. Kolme kuukautta takanani omalle kotipaikkakunnalleni paluusta, kaksi jäljellä ja sitten palaan takaisin isompiin kaupunkeihin, minne se oma sydän on tainnut jo jäädäkin :)
    Näytät muuten jo todella hyvältä! Jatka samaan malliin! :)

  9. Linnanmaallahan on kans se liikuntahalli, siinä yliopiston lähellä. Ja kuivasrannassa sitten on easy fit, mut se on vähä eri tyyppinen sali (ainakin aluksi oli, jos siis tykkää siitä raudasta eikä hilavitkuttimista).
    Ite oon asunut Oulusta pois muutaman vuoden päästä ja voin sanoa, etten ikinä kotiutunut sinne. Nyt sitten en asu ihan Oulussa, mutta jotenkin sitä on niin oululainen kun voi olla. Keskusta on surkea, mutta jotenkin täällä on vaan niin kivaa. Siellähän sitä viihtyy, missä se sosiaalinen verkosto on. Uskovaisiahan täällä riittää, mutta ei siinä mun mielestä ole mitään pahaa jos vaan kohteliaisuutta on puolin ja toisin. Oon niin tottunut tähän, etten osaa edes ajatella miten se muuten menis. Vähän sama homma, kun aikanaan ainaki oli näitä p*llurallia ajavia, niin sehän oli ihan erikoista kun muualla ei näkynytkään samanlaisia amisautoja 8)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta