Historiikki

Se on kuulkaa taas maanantai, jokaisen laihduttajan armon päivä. Ehkä jonkun viime tiistaina pieleen mennyt dieetti on odottanut 6 päivää taas tätä hetkeä kun voi aloittaa puhtaalta pöydältä! Nöy! Itse aloitin elämäntaparemonttini poikkeuksellisesti sunnuntaina, sillä halusin tehdä jotain eri tavalla. Osa lukijoista on uudempia eikä tiedä tarkkaan mun historiaa. Siitä voisin kertoa sen verran, että oon lähestulkoon koko aikuisikäni ollut normaalipainon ylärajoilla. Olin aika tyypillinen nainen joka oli välillä tsempillä ja ihan hyvässä kunnossa ja välillä huomasi että kiloja olit tullut lisää ainakin 5 ja aloitti taas ryhtiliikkeen. Mun paino on vaihdellut välillä 63kg-73kg ja pituutta on siis 172cm. Jossain vaiheessa on oon käynyt ennen raskauksia painossa 78kg mutta se ei kauaa kestänyt kun tajusin, että oli ihan pullahtanut mutta on mulle käynyt niinkin.

Nämä kilot joita blogin aikana pudotan kertyivät odottaessa toista lastani. Myös esikoisen odotusaikana lihoin yhtä reippaasti ja kävin ihan reilusti rikkomassa sadan kilon rajan. Olo oli aivan mielettömän tukala. Laihdutin kuitenkin alle vuodessa takaisin lähtömittoihin ja elämä hymyili jälleen :) Toinen raskaus ei sitten alkanutkaan niin helposti ja vuoden yrittäminen oli raskasta aikaa mun elimistölle. Se oli mun elämän stressaavin vuosi kaikkien menetysten vuoksi ja lihoin 68 kilosta takaisin 80 kiloon kunnes tulin jälleen raskaaksi. Siinä vaiheessa en kuitenkaan pystynyt enää keskittymään painosta huolehtimiseen ja vanhat ruokailutottumukset palasivat sillä menettämisen pelko oli kokoajan läsnä :(

Synnyttämään mennessä olin takaisin ennätyspainossa 107kg. Synnytyksen jälkeen paino tippui tuonne 96 kilon tuntumaan ja pysyi siellä kunnes tuli tammikuu ja uuden vuoden lupausten aika. Sain painosta niin paljon harmaita hiuksia, enkä voinut olla onnellinen oikein mistään kun se harmitti niin paljon. Mulla ei ollut vaihtoehtona jäädä siihen kokoon vaikka se ois ollut niin helppoa. Sai syödä kaikkea niin paljon kuin teki mieli, hinta oli kuitenkin liian kova. En voinut olla oma itseni koska en tuntenut oloani hyväksi. Minä olin joku muu kuin se lähes satakiloinen mamma ja siitä blogin nimikin juontaa juurensa.

 
Nyt oon siis jo lähellä sitä painoa missä olin ennen molempia lapsia. Kehonkoostumukseni on ehkä hieman erilainen sillä lihomisen seuraksena uusia rasvasoluja on syntynyt huomattavasti. Kropan muuttaminen vähärasvaiseksi vaatii siis paljon duunia, eikä historia ainakaan helpota hommaa. Mutta niin kuin olette huomanneet, niin mä uskon silti itseeni. Se on avainasiassa laihduttamisessa! Joku lukija kommentoi mulle ihan alussa, että riittää että oon rehellinen itselleni. Laihdutusbloggaaminen voi olla hetken kulissia ja bloginhan voi heittää mäkeen jos oikein takkuaa. Mä en oo tehnyt tätä teitä varten vaikka onkin ollut ihanaa jakaa mun taival lukijoiden kanssa. Silloin kun repsahdan tai on ollut huono viikko niin en kaunistele sitä asiaa teille enkä itselleni. Jos kokoajan kaunistelisi niin siitä jäisi kiinni varsin nopeasti kun tulosta ei tule :D Siksi blogissa välillä ruikutetaan ja välillä hehkutetaan!
 
 
Mun omaa motivaatiota pitää yllä se palava halu saada parempi vartalo kuin koskaan aikaisemmin! Siihen on siis vielä matkaa, sillä ammoisina aikoina oon painanut 62kg, käynyt Marjo Sjöroosin ammattimallikurssin ja Miss Suomi-kisan karsinnoissa :D Mutta tytöstä ei tullut Miss Suomea vaan satakiloinen kahden lapsen äiti. Tiedä sitten kumpi oli kirjoitettu tähtiin ;) Päivääkään en historiastani kadu, enkä häpeä sitä olin lihava. Kun tiedän millaista siinä vartalossa oli, niin osaan arvostaa tätä minkä olen työllä saavuttanut. Mulla on tavoitteisiini vielä ihan hitosti matkaa ja töitä tehtävänä mutta silti kun mietin jo tätä missä nyt oon niin kyllä mulla tulee melkein kyynel silmäkulmaan. Mä oon päässyt näin pitkälle, enkä usko et mikään voi estää mua. Mutta jos mä en ois uskonut itseeni näin paljon niin oisko kukaan muukaan?
 
 
Miettikää sitä miksi haluatte parempaan kuntoon? Mitä sillä saavuttaa ja miltä se tuntuu?
Olisiko ihanaa olla ylpeä itsestä ja onnellinen omassa vartalossa?
 Voisiko se vartalo olla aivan mielettömän upea jos sille antaa aikaa ja arvostusta? 
Oletko tosiaan tehnyt kaikkesi tai edes lähelle..? 
 
Jos et niin nyt on hyvä hetki aloittaa ja niille jotka ovat jo timmitalkoissa
niin tätä voi miettiä silloin kun on uskonpuutetta. Hommahan ei ole mikään pakko
vaan ollaan onnellisia siitä, että meillä on se valinta :) 
Jokainen meistä voi saada sen unelmien vartalon, älkää vähätelkö itseänne!
Anna

57 vastausta artikkeliin “Historiikki”

  1. Sä näytät nykyää niin hemmetin hyvältä, hyvin on vuosi mennyt sulla! Mä vaatisin taas lisäbuustia mun kuntoiluun, se tuppaa aina jäämään kun kaamosmasennus iskee.. Oot kyllä mieletön tsemppi, ainakin kiinnitän huomiota ruokaan jos ei aina tee mieli liikkua väkipakolla, kiitos ihanasta blogista <3

    • Kiitos Leena <3
      Kovasti positiivisia tunnelmia kaamosmasennuksen selättämiseen lähetän täältä ;) Kyllä se siitä! :)

  2. Kaunis ja hieno postaus!! <3 Oon ylpeä susta muru ja sä oot tehnyt niin ison työn! Se että oot uskonut itseesi ja siihen, että muutos on mahdollinen on ollut varmasti 50% koko hommasta! Ellei jopa enemmän!! pus <3

  3. Mahtava postaus, kiitos Erica! Itsellä alkoi nyt kuntotalkoot oikein toden teolla kun tänään oli puolivuosittainen InBody-mittaus (kiitos työantajan). Tiesinkin jo etukäteen että nyt tulee kaikkien aikojen pohjanoteeraus – ja sehän sieltä tulikin – mutta tämä tulos vain motivoi eteenpäin. Keväällä tulos on ihan toista! :) Niin ja tsemppiä sulle jatkoon! You can do it! :)

    -Sanna-

    • Aivan, katse kohti tulevaisuutta! Mitä sitä turhaa itkemään sillä tästä päivästä eteenpäin hymy huuleen kun tietää että on jo matkalla timmiin kuntoon :) Sehän se vasta saakin hymyilemään joten juuri noin, positiivisin mielin eteenpäin. Tsemppiä :)

  4. Jessus sä näytät hyvältä! Olen säännöllisen epäsäännööllisesti käynyt sun blogia lukemassa alusta asti ja täytyy vain sanoa että upea olit jo silloin mutta huhhuh kuinka upea oletkaan nyt! Tsemppiä hirveesti jatkoon :)

    • Ihanasti sanottu :) Musta on hauskaa kun joku on joskus käynyt blogissa ja unohtanut sen ja sit ällistyy kun tulee uudestaan :D Tosi kivaa! ;) Kiitos tsemistä! :)

  5. Ihana tsemppi jota juuri tarvitsin! Kiitos siitä ja kiitos aivan mielettömän hyvästä blogista. Jatka samaa mallia :) Mukavaa alkanutta viikkoa.

    • Ole hyvä :) Maanantai on hyvä päivä saada asenne kohdilleen niin alkaa viikko oikealla jalalla ;) Tsemppiä sinnekin ja laihaa viikkoa! :D

  6. Tosi hyvä postaus jälleen kerran ja oot kyllä Erica tehnyt ihan huikean työn!!! Saat olla todella ylpeä itsestäsi. Tunnistan itseni tuosta kirjoituksesta, sillä erotuksella että minulla on yksi lapsi, mutta sama lähtötilanne on ollut. Sinun blogista saa aina hyvää tsemppiä tähän omaan projektiin.

    T: Ninnu

    • Mukava kuulla, että muutkin ovat saaneet kipinän ja uskon itseensä mun blogin kautta! Go Ninnu! :) Ja kiitos kauniista sanoistasi!

  7. Moikka Erica!

    Ollaan laiteltu sähköpostia joskus ennen kesää ja silloin painoni oli kivat 73kg.. Nyt se on noussut älyttäömät yli 7kg! Eli taas 80kg hujakoilla pompitaan! Ja nyt pyydän sinulta, kohtalotoverilta: miten pääsen taas alkuun tekemään oman remppani loppua. Itse aloitin siis 106kg laihduttamisen vuosi sitten, mutta nyt ruoka on vain liian hyvää..
    Auta minua tekemään ryhtiliike ja katkaisemaan side herkkuihin, jälleen!

    ST

    • Itsestäsi se on kiinni. Ei siinä Erica tai kukaan voi auttaa ellet itse tee päätöstä.

    • Hei, ja kiitos *neuvostasi*. Mielestäni tuollainen turha negatiivinen *sättiminen* on aivan turhaan. Jos luit tuon minun tekstini, olen pudottanut yli 30kg. Tiedän kyllä miten homma toimii. Uskon kyllä, että Erica pystyy luomaan positiivista ajattelua ja asennetta, onhan hänkin tehnyt tätä jo kauan.

      ST

    • Heippa ST! Ymmärrän täysin tunteen kun haluaisi vähäksi aikaa vain relata kun takana on noinkin suuri pudotus ja pitkä taival! Onnittelut jo kaikesta saavuttamastasi! Mua itseä auttaa se kun on haave olla ihan todellisessa bikinikunnossa, lihaksineen ja mataline rasvaprosentteineen. Oisko sullakin jotain tavoitetta itsellesi? Silloin sais potkua jatkaa hommaa edelleen :) Mietiskele!

    • Kiva kuulla :) Tänään on ollut hyvä tsemppi aamusta asti päällä. ja painokin tippui eilisestä jo 800g, heti kun jätti herkut pois. Joten nyt vain itsekuri kiinni ja eikun uusia haasteita kohti! Kiitos mahtavasta blogista. Olen ollut lukijana jo helmikuun alusta asti. Täältä saan voimaa ja motivaatiota. Kiitos erica<3

      ST

    • Olin ajatellut et seuraava ois vasta tuolla 70kilon painossa mutta voishan sitä harkita :) Edellisestä on nyt vasta 2kk, ja mulla on tavannut olla 3,5kuukauden välit niissä :)

  8. Moi! Tämä sinun blogi on kyllä minulle sellainen tsemppi sivusto. Mukava lukea miten toiset on onnistunut. Kova itsekuri on täällä alkanut. Nyt pitäisi vain alkaa salilla käymään vielä ahkerammin. Kiitos mahtavasta blogista!

  9. Jes, oot tosi kunnioitettavan duunin tehny. Vau, täytyy sanoa. Oon NIIIIIN rehellisen onnellinen sun puolesta. Ihan mahtavaa!! En epäile hetkeäkää ettetkö vielä joskus ois siellä lavallaki. :)

    Ihan huippua. MIKÄ TAHANSA on mahdollista. Vau, vielä kerran :D

    annina

  10. Hienoa pohdintaa! Ja tolla asenteellahan tulosta syntyy – kuten nähdään;) Itse huomaan piiloutuvani sellaisen selityksen taakse, että en ”kykene” timmiin kuntoon, kun en ole sitä koskaan aiemminkaan elämässäni ollut. Ja sitten kadehdin laihduttajia, joilla olemassa todisteita miltä laihana näyttää… Melkosta ajanhukkaa meikäläiseltä;) No josko tässä pikkuhiljaa oppisi!

    • Niin ehkä kannattaa unohtaa se menneisyys ja vain pyrkiä rikkomaan rajoja ja päästä parempaan kuntoon kuin missä on koskaan ollut! ;) Se on kova tavoite mutta miksipäs ei?! Kovasti tsemppiä vain ja usko itseesi! U can do it! ;)

  11. Löysin sun blogin vasta muutama päivä sitten ja lukenut tätä läpi ja tämä on kyllä tsempannut jatkamaan omaakin urakkaa. Vuosi sitten sain toisen lapseni ja vuoden vaihteessa minäkin aloitin 93kg:stä sain pudotettua jo 67kg,mutta sitten jotenkin meni motivaatio? juurikin näillä fitfarmin gfg:llä ja sd:llä tiputellut. Nyt on paino 73 ja tavoite olisi ensi kesään mennessä saada tuo viimoinen kymppi pois. Pituutta minulla on sinua vähemmän vain 162cm:) Mutta hienossa kunnossa sinä olet jo nyt tsemppiä jatkooN!!! :)

    • Tervetuloa lukemaan ja onnittelut itsellesi hienosta painonpudotuksesta, huikeaa! Totta tuo, että se pitäminen on varmaan vieläkin vaikeampaa ja siinä on ikuinen haaste ;) Tsemppiä siis loppurutistukseen ja siihen hommaan!!

  12. Oot niin ihana Erica!! Vitsit..siittähän kaikki on kiinni, itsestä! Mää olen rikkonut omia enkkareita vähän väliä ja välitavoitteen saavuttaminen tsemppaa hurjasti. ja hep, kuuluun niihin tyyppeihin jotka käy joooka päivä kytiksellä että milloin uusi postaus on tullu! :) itse en ole ikinä omistanut kiinteää kaunista kroppaa.. nyt kolmen lapsen jälkeen tavoitteet on korkealla, vaikka en tiedä voinko saada kiinteää masua ja niin..ne pirun tissit!!! Niilleki pitäis jotain tehdä ;D mutta tsemppiä ihanainen nainen!!! Aatteleppa kuinka hyvässä kuosissa ens kesänä ollaan?! Grauuu! -HöDe

    • No niinpä! Jatketaan vaan niin mikään ei oo mahdotonta ;) Turha kai huolia noita raskauden jälkiä, kun vielä on tekemättä sellaista mihin itse voi vaikuttaa kuten lihasten määrä ja rasvaprosentti :) Keskitytään me mammat niihin ;)

  13. Sieltähän se hyvinvointivalmentaja-Erica alkaa syntyä:) Enempi vain tällaisia pohdintoja meille itsekurin kanssa taiteileville ja kaikille muillekin tietty. Sinä itse kokemuksiesi kanssa olet paras käyntikorttisi.

    Uskon että kuulijakuntaa löytyisi blogisi ulkopuoleltakin. Ehkä mietit tästä ammattia itsellesi? Taisit mainita siitä pari postausta sitten ja hyvältä näyttää. Musta ilosanomaa itsensä löytämisestä, sen tasapainon löytämisestä, pitää jakaa. Meitä on paljon jotka ahnaasti kärkytään täällä niksejä oman elämän hallintaan.

    • Täähän on sitä alaa jota olen jo opiskellut lukiosta asti eli mua on aina kiinnostanut liikunta ja ravitsemus. Tuun jotain tähän liittyvää tietysti tekemään kun sitä opiskelen yliopistossakin :) Se on tietysti bonus kun on itsellä kokemusta painonpudottamisesta! Pitää kirjoitella pohdintaa useammin! :)

  14. Ihana postaus Erica!<3 alottaessa projekti tuntu varmaan siltä että se ei tuu koskaan loppuu ja en mä pysty. Olet saavuttanut ihan mielettömästi, ylä-ja alamäkiä, mutta aina sieltä on kammettu ylös! Saan tosi paljon tsemppiä omaan laihdutusprojektiin, kiitos siitä :) Pakko vielä sanoa kun mä olin se 82 kg ni ajattelin aina välillä, että en mä oo niiin lihava, nyt lähtenyt 12 kg ja vielä on matkaa jäljellä.. Kai sitä jotenkin halus uskotella itselle olevansa pienempi kun mitä on. Kaikille niille ketkä haluaa muutosta elämään ni tsemppiä ja näyttäkää niille mahamakkaroille taivaan merkit!! Ollaan kesällä bikinikunnossa :)

    • Loistava asenne!! Ja muistan tuon itsensä huijaamisen ;) Sitä jotenkin osaa välillä sulkea silmänsä totuudelta kun painoa on liikaa =) Onneksi ollaan päästy siitä ja lähdetty hommiin, tää oon niin paljon parempaa!!

  15. Unelmavartalo on kyllä muutakin kuin se kuinka monta kiloa painaa. Esimerkiksi minä haluaisin olla 10 senttiä pidempi ja saada pienemmät rinnat, mutta mikään määrä laihdutusta tai liikuntaa ei niitä minulle tuo. Samoin iho ei niin vain palaudukaan, vaikka kuinka tekisi töitä. Olin nuorena vuosia laiha ja liikunnallinen, mutta minulla ei todellakaan ollut silti unelmavartaloa. Ihan älytön ajatus, että jokainen voi saada unelmavartalon, paremminkin sanoisin, että yksi tuhannesta voi saada unelmavartalon.

    • No no, ei nyt lähdetä tuolle linjalle. Unelmavartalolla ainakin itse tarkoitin parasta mitä omasta kehostaan voi saada. On turhaa toivoa vaikka ruskeita silmiä tai afrokiharaa jos ei sellaista ole syntymässä saanut :) Sen sijaan kehonkoostumukseen me kaikki voidaan vaikuttaa! Ei ehkä kannata ajatella ajatella että lasi on puoliksi tyhjä, positiivisella asenteella voi muuttaa melkein mahdottomiakin ;)

  16. Jokainen voi totta kai saada unelmavartalon. Se on subjektiivinen käsite. Mikä kellekkin merkkaa sitä unelmaa. Olisi järjetöntä typistää unelmavartalo johonkin lokeroon, tyyliin misseillä on unelmavartalo tms. Jokaisella meillä on omat ajatuksemme siitä mikä on kaunista ja meille sopivaa. Ja hyvä niin!

    • No niinpä, mutta kyllä se menee jo narsismin puolelle, jos ihan sattumalta on sitä mieltä, että itselle on syntymässä osuneet kaikki täydellisyyteen tarvittavat osaset. Tietysti se on subjektiivinen käsite, mutta juuri siksi sitä ei voi kaikki saada!

  17. Mahtava asenne ja edistyminen sinulla! You go girl! Kun itseensä ja tekemiseensä uskoo (vaikka väkisin tulee niitä aallonpohjiakin) ja on valmis tekemään hommia tavoitteensa eteen, on avaimet onnistumiseen hyppysissä. Kovasti tsemppiä jatkossakin! :)

  18. Kiva kun avasit historiaasi :) Löydän tosi paljon yhteistä (mm. synnäri-paino minulla 106kg, pituus 174cm ja nyt paino 78-79kg, imetystä yritän lopetella ja tuokin et punnituspäivä ma ja jos tiistaina jo lipsuu ni lipsuu sitten koko viikon -kertoo ajatusmaailmasta mikä on tähän asti ollut…)

    Mielettömän ihana blogi, eilen minusta tuli vakkarilukija :)

    Nyt bodypumpin jälkeen kohti omaa unelmavartaloa mikä on sopivan kiinteä ja painolukema on 68kg.

    Tsemppiä!!!

  19. HIENOA! Näytät kyllä niiiiin hyvältä! :)
    ..Ja mitä ihmettä, mä tuun täällä sun perässä.. 76,7… ;)
    Viime viikolla PT.n kanssa suunniteltiin uutta saliohjelmaa! Kesällä se on kuule biksut päällä mullakin! :D se on varma se!

    Pinkki sopii sulle! Ja noi leggarit on super cool!

    T. Kaisuli

  20. Ihan kateellisena katson saavutuksiasi! :)Upeeta!! :)

    Itselläni toimi painonnousuun koko syksyn tekosyynä stressi.. Nyt olen onneksi saanut nousun loppumaan, mutta vielä kun saisi sen laskusuuntaan! :)

    Noh, onneksi aikaa on vielä hyvin, jos ajattelee tavoitteeksi ensi kesää.. :)

    Mukavaa alkanutta viikkoa!

    Empska

    • Kiitti! ;) Ja voi kurjuus jos siellä on stressiä, se on kyllä laihduttajan pahin vihollinen sillä korkeat stressitasot oikein vastustavat laihtumista :( Toivottavasti se menisi ohi! :)

      Ihanaa viikkoa <3

  21. Juuri näiden kirjoitusten takia oon iloinen, että tänne löysin :) Osaat kyllä tartuttaa tuon sun uskomattoman positiivisen asenteen ruudun välityksellä! Ja onhan tuo sun vartalo aivan uskomaton! Aikaahan muutos vaatii, välillä se turhauttaa aivan suunnattomasti. Itsellä ainakin iskee välillä sellainen olo, että kuinka kaukana sitä onkaan siitä unelmastaan olla nimenomaan siinä bikinikunnossa ja että olisi kauniit lihakset (jotka näkyisivätkin vielä ;) ) mutta täältä löytää aina sitä toivoa, koska sun muutos on ollut niin uskomaton! Itseensä uskominen on kyllä kaiken aa ja oo. Oon hokenu itelleni, että ei ”jos laihdun” vaan ”kun laihdun”. Auttaa kummasti, itselleen ei halua valehdella :)

    • Ihana viesti :) Ootte niin parhaita kannustajia että! Ja ihana saada positiivista blogipalautetta kirjoittamisesta myöskin :)

      Kauheesti tsemppiä! Hyvä asenne, tuo kun laihdun!! =)

  22. Ihan huippumotivoiva postaus! Antoi ainakin mulle tsemppiä vääntäytyä salille, vaikka se huonoina päivänä tuntuu niiin turhalta touhulta, kun tulokset tulee niin kovin hitaasti… Sä näytät kyllä tosi sporttiselta!! :)

    • Niin se on harmi kun ne ei näy jo samana päivänä vaikka kuinka tekis kovan salitreenin ;) Meidän kärsimättömien painajainen :) Mut ehkä se ens viikolla näkyy jo?! ;) Siinä uskossa kannattaa painaa! Hih!

  23. Oioi.. Ensin meni kylmät väreet ja lopussa oli jo tippa silmäkulmassa :) Hienoa tekstiä. Kiitos, tällä tsempillä mennään tää viikko kevyesti!

  24. Hei Erica! :)

    Löysin eilen ihan sattumalta tämän sinun blogisi ja olen nyt eilisen ja tämän päivän aikana kolunut sen läpi. Täytyy minunkin todeta että valtavan työn olet tehnyt ja näytät upealta! Olemme suurinpiirtein samankokoisia ja minullakin on kaksi lasta, kuopus 4kk :) raskausaikana lihoin melkein 20kg ja synnytyksen jälkeen ensimmäiset kilot karisivat hyvin, mutta loput sitten jäivät roikkumaan. Olen tuntenut itseni todella lihavaksi, raskausarpinen maharöllykkäni on ahdistanut ja itsetuntoni tippunut ihan pohjamutiin. Nyt kun olen katsellut sinun kuviasi täällä blogissa ja todennut miten hyvältä sinä näytät ja miten sinusta oikein huokuu hyvä itsetunto, olen tajunnut että minä valitan ihan turhasta ja miten väärin näen itseni. Olen 176cm ja painan tällä hetkellä n.74kg, olen päässyt samoihin mittoihin mitä olin ennen raskautta tarkkaillen ruokavaliotani ja liikkumalla enemmän. Tavoitteena olisi kuitenkin kiinteytyä ja karistaa muutama kilo pois vielä,toivon että saisin itsetuntoni takaisin ja voisin olla jälleen tyytyväinen itseeni. Sinulta sain mahdottoman paljon motivaatiota näiden asioiden kehittämiseen! Kiitos! :) jään seurailemaan blogiasi ja toivon kaikkea hyvää sinulle! :)

    T.Riina

    • Sun mitat ei oo ollenkaan hullummat! :) Riittää kun saat muutaman kilon pois ja pääset vähän treenailemaan niin sit tuntuu et se itsetunto nousee ihan yhtäkkiä kun maha ei enää pömpötä ;) Oot varmasti oikein upea näky tuolla pituudella! :)

      Kovasti tsemppiä kiinteytymiseen =)

  25. Olen seurannut blogiasi ja olen alkanut miettimään, että koska se mun mitta alkaa olemaan täysi. Tarkoitan, että jokaisella itseensä tyytymättömällä pitäisi tulla se hetki jolloin vaan alkaa riittämään lihavana oleminen ja ylensyöminen. Ei pelkästään riitä, että ajattelee bikinivartaloista mimmiä, vaan pitää löytyä tahtoa jokapäiväisiin valintoihin ja motivaatiota tähän hetkeen.
    Olen sitä mieltä, että ainakin osalla lihavuus ja epäterveelliset elämäntavat, on riippuvuuden kaltaista, toiset on läheisriippuvaisia, toiset alkoholisteja jne. eikä toisen ihmisen tahdonvoimalla laihduteta. halu laihtua pitää lähtea omasta sisimmästä. tämä ei ole kannanotto sun blogin teksteihin millään tavalla, vaan mun omia ajatuksia omasta tilanteestani. please god, help me.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta