Melkein ruodussa…

Aamu alkoi raejuuston ja rahkan puuttuessa herapuurolla, eikä suinkaan ensimmäisen kuvan kuppikakuilla! Valmiin puuron päälle laitetaan n.25g heraa ja sekoitetaan -lopputuloksena todella makea banaanipuuro. Lorautin päälle vielä vadelmakeittoa, sillä maku on sokerittomaan puuroon tottuneelle todella äitelä. Kyllä tähänkin varmaan tottuisi mutta mikäs siinä raejuustossa, jos sitä vain on kaapissa!
 
jauhe puuron päällä näyttää omituiselta
mutta sekoittaessa katoaa puuroon!

Päivällä lähdettiin lasten kanssa pyörähtämään Lanternan Iskun remonttiavajaisissa. Luin hesarista, että siellä jaetaan ilmapalloja, tarjolla on kahvia ja kaikenlaisia arvontoja. Mentiin sinne vähän kuluttamaan aikaa, sillä päivällä meillä oli vielä treffit Villen taidestudiolla eli Karusoman pajassa, sillä meille on jälleen tulossa yksi taulu.

 
paita ja housut: Pull&Bear
miksi lapset aina juoksevat päättöminä kun mennään julkisille paikoille?!

Sain lapsille pallot ja itselleni kupin kahvia, kun huomasin että keittiöosastolla myytiin kuppikakkuja kotiinviemisiksi kahden euron kappalehintaan… Arvaatteko kuka osti kolme muka muille? No ei kukaan, vaan minä ostin varmasti siinä tietoisuudessa että syön itsekin. Mutta olisiko näin suloisia voinut vastustaa?!

…vahinko kiertämään
 
no te ootte onneksi mua vahvempia! ;)
Paikalla tehtiin myös pika-arvontoja ja lippulappuset täyteltyä olikin arvonnan aika -jossa VOITIN peitto&tyynysetin eli normaalikokoisen peiton ja tyynyn :) Juontamassa ollut Heidi Sohlberg ojensi sen mulle kun onnettarena toiminut Ninni Laaksonen oli nostanut nimeni arpalipukkeiden joukosta. Ostin myös pari hurrikaani-lyhtyä ja esittelen ne myöhemmin kun ne löytävät paikkansa kodista :)
 
Kotiin tultua söin porsaanlihaa, perunaa ja salaattia sekä jälkiruoaksi kuppikakun ja vielä toisen josta Eliel oli kahminut päällisen. Oon myös napostellut ruoka-aikojen ulkopuolella ja eilenkin herkuttelin ties millä. Oon ihan varmasti lihonut muutaman kilon, sillä vatsa on pullahtanut ja olo on todella löysä. Valittevasti sen huomaa heti mahasta ja varmaan myös kasvoista näkee, että ylöspäin on tultu. Housujen reuna puristaa erilailla kuin jokunen viikko sitten.
 
Energiavarastot ”tankattuna” en viitsinyt jäädä kotiin ruikuttamaan vaan lähdin saunavuoron sijaan salille tekemään jalkatreenin! Päädyin siihen, sillä näin lauantai-iltana salilla oli vain 3 ihmistä mun lisäksi ja silloin teen mielelläni jalat kun prässi ja hack ei oo varattuna. Sain ihan rauhassa pusertaa ja eihän se oikein hyvältä tuntunut jos rehellisiä ollaan. Luulen, että mun hikipisarat oli pelkkää rasvaa. *ersekin painoi ainakin tonnin…
 
lähdössä ja taustalla kokeilussa oleva Karusoman kaunokainen
Jalkatreeni check
-Bikini Butt, not yet…
 
 

Viimeisenä kuvana on salin jälkeinen ateria joka tänään toimitti iltapalan virkaa, mennessään aika myöhäiseksi. En tiedä huomaatteko te mun kuvista pientä pylleröitymistä tässä viimeisen viikon aikana, mutta kaikesta huolimatta oon tänään paremmalla mielellä. Sain jotain konkreettista aikaan eli kävin salilla ja sen päälle vielä reippaalla kävelylenkillä -ruikuttamisen sijaan. Siitähän tässä on kysymys, että pitää tehdä eikä vain meinata. Heti helpottaa tää vuosisadan ahdistus. Kuvasin myös salilla teille videon mutta mietin, kehtaanko laittaa kun kuulostan ihan urpolta enkä omasta mielestä itseltäni. Näissä ei oo katsos mitään käsikirjoitusta ja kerralla purkkiin tajunnanvirtaa kuulostaa jälkikäteen aika karmealta. Mutta laitan niin pääsette meikän kanssa ”juttelemaan” ihan kasvotusten :)

Anna

35 vastausta artikkeliin “Melkein ruodussa…”

  1. No et kyllä näytä pulleammalta, vaan varsin hyvältä. Hienoa, kun menit salille. Ihanan paljon kuvia tässä postauksessa!

    • Kai se on sit se oma fiilis kun tietää herkutelleensa :D Mulla ois ollut tänään jotenkin kauheesti kuvia, piti karsia melkein 10 mitä oisin voinut vielä laittaa ;) Kiva kuulla, ettei siis ollut liikaa!

  2. Mua niin nauratti tuo sun video. Hyvällä siis. Kuulostaa niin tutulta. Mua on vaivannu nut vkonloppuna sama syysmasennus, mutta pakko taas kerätä itsensä ja lähtee huomenna kans vääntämään itkua salille. ;) kiitos hauskasta videosta.

    • Oleppa hyvä :D Mukavia treenejä sunnuntaille :) ja toivotaan et lokakuun alkaessa tää syysmasis jättää meidät!

  3. Yhtä mukava viikonloppu juu ollut…. sen suhteen, että en millään pääse nyt täältä herkkujen syövereistä tarraamaan taas projektin pariin. Toisaalta, tuntui hyvältä kuulla, että jollain muullakin on ollut vaikeaa. Paitsi ei se saa antaa lupaa jatkaa herkuttelua :D

    • Yhdessä samassa liemessä on ankeudessaan lohduttavaa ;) Mutta nyt noustaan suosta, eiks niin?! Turha jättää maanantaille! :)

    • Enpäs vielä tiedä lopullista tulosta, huomenna otan loppupunnituksen ja mitat. Senttejä on kyllä kadonnut ja painoakin pudonnut viime viikkoon mennessä 4,5 kg. Energiat olleet vaan tosi vähissä tämän ja viime viikon, niin migreeniä välillä pukkasi. Blogissa lisää korjausliike.blogspot.com

  4. Mä en päässyt eilenkään ruotuun,mutta tänään se tapahtuu!! Ja aika jännä,eilen meinasin sulle kirjottaa,että näyät asukuvissa kyseiseltä Heidiltä,joka sulle palkinnon ojenti.t.manta

    • Eikä! Kai meissä on paljon samaa :)Nyt ruotuun sieltä, mäkin oon! Mitä nyt näin k.12 mennessä voi sunnuntaista sanoa :D Heh!

  5. Voi Erica, kaipaan niitä tekstejä joissa hehkuit hyvää oloa treenien jälkeen ja homma luisti hyvin. Tietenkään aina ei voi mennä viikot niin putkeen kuin parhaimpina päivinä. Lähetän sulle täältä itärajalta tsemppiä tooosi paljon. Ehdit vielä hyvin päästä tavoitteeseesi vuoden loppuun mennessä :-)

    • Äh, mäkin kaipaan! Mut aina ei mene niin kuin Strömsössä!Kiitti ihanasta tsemppauksesta!! Kyllä mä taas saan siitä kiinni! :) Sara onneksi auttaa! <3

  6. Ihanaa, videopostaus!Olipa kiva päästä tutustumaan suhun näin ”livenä”, vaikutat just niin hauskalta ja leppoisalta tyypiltä, joksi sinut kuvittelinkin :) Jonkun aikaa oonkin jo blogiasi seuraillut. Itsellä kun on myös kaksi pientä lasta ja entinen kroppa kovasti etsinnässä, kiva saada vertaistukea täältä. Tällä hetkellä mitatkin aika lailöla samat kuin sinulla..:)Tsemppiä kovasti, meille molemmille!

    • Hih :) Kivaa kun tykkäätte videoista!Meillähän on paljon yhteistä joten vertaistukea parhaimmillaan! Tervetuloa laihtumaan hyvässä seurassa :D

  7. Ootko ajatellut, että sun valmennuksessa olis tällä hetkellä jotain häikkää? En siis halua arvostella, vaan tarkoitan tällä sitä, että kaikki ei vain toimi kaikilla. Ootko miettiny et tarvisit tällä hetkellä valmennusta, jossa otettaisiin enemmän huomioon henkinen jaksaminen ja etsittäisiin syyt lihomiseen? Nyt näyttää pahasti siltä, että terveellinen elämäntapa ei ota jäädäkseen vaan olet alkanut lipsua hyvin paljon vanhoihin tapoihin. Tiedän, että matkasi on ollut pitkä ja raskas. Olet saanut todella hyviä tuloksia, onnea niistä! Mutta olisiko aika pysähtyä ja keskittyä hetkeksi etsimään sitä henkistä hyvinvointia? Itse perheellisenä olen huomannut, että tarvitsin jotain muutakin kuin dietti- ja liikuntaohjeet ennekuin alkoi tapahtumaan. Olin liian väsynyt ja kehoni oli stressitilassa. Imetyksen johdosta myös estrogeenitasapaino oli ihan pyllyllään! Itse olen ollut optimalperformancen valmennuksessa ja vasta sen kautta löysin oikeat terveeliset elämäntavat.

    • Niin voi olla… Ehkä näin pelkistetty valmennus ei olekaan mun juttu.Mun mielestä kaikenkaikkiaan matka ei ole ollut niin kovin raskas, vaan oon tehnyt urakkaa hyvillä mielin, enkä oo kokenut tätä mitään kovin pinnistelyksi tai piinaavaksi. Olen nauttinut liikunnasta, ruoasta ja parantuneesta olosta omassa kehossa :) Vasta tässä viimeisten viikkojen aikana on tullut näitä vaikeuksia mutta ei suinkaan koko vuotta ole masisteltu. Vai vaikuttaako se siltä? En tietystikään tiedä ihan tarkkaan mikä kuva teille välittyy vaan ainoastaan sen miten itse koen elämäntapamuutoksen.Oon kyllä pohtinut paljon myös henkistä puolta ”dieetin” aikana ja kirjoitellutkin siitä ja niitä tekstejä löytyy pohdintaa-tunnisteen alta. Oon monta kertaa todennut että henkinen puoli on se kaikista tärkein -pääkopalla ne muutokset tehdään sillä ajatuksen voima on se kantava koko prosessissa. Oon kuitenkin maininnut joskus, että en oo saanut mitään henkistä valmennusra tähän puoleen vain ainostaan treeniohjelmia ja ruokavaliopohjan. Nyt kun on ollut vaikeampi kausi tässä syksyllä niin henkinen valmennus ois enemmän kuin paikallaan.Mulla on imetys vähentynyt aika paljon tässä kun lapsi on täyttänyt vuoden ja voi olla, että mullakin nuo hormonit on ihan miten sattuu. Oiskohan siinä syytä? Alkuvuosi meni jotenkin kivuttomammin!En oo vielä tutustunut OP:n tarjontaan mitä nyt täällä on muutama muukin kommentoinut jotain siitä. Mulla on edelleen se Kaisa Jaakkolan kirjakin kesken. Se ei oo oikein temmannut mukaansa. Toisaalta toivon, että tällekin löytyis joku ”syy” niin ei tarvisi syyttää itseään niin rankalla kädellä, että miksi yhtäkkiä terveelliset elämäntavat ei maistu vaikka rakastan mun elämää sellaisena, enkä sipsipussi kourassa. Hirmu ristiriitaista!Nyt mä vuodatan sulle jonkun maailman pisimmän vastauksen mutta tässä kysymyksessä päästiin niin asian ytimeen, että on oikein ilo saada teiltä näin keskustelua herättäviä kommentteja! Help Me! ;)

    • Vuodata vaan :D Tuossa kommentissani ei tullut hirven hyvin esille, että ajattelinkin juuri tuota viimeaikaista ponnistelun tunnetta, mikä teksteissäsi on tullut esille. Imetyksen väheneminen varmasti vaikuttaa mielialaan. Myös tavoitteen läheneminen. Oletko miettinyt mitä sitten kun tavoite on saavutettu? oletko jo mielessäsi/alitajuisesti siellä tavoitteen tuolla puolen ja sen vuoksi annat helposti periksi houkutuksille? Ajattelet ettei matka ole enää niin pitkä, enää ei tarvitse kauaa ”kärvistellä”? Tavoitteen läheneminen saa helposti hieman hövelimmälle mielelle, on helpompi luovuttaa kun työtä ei enää ole niin paljon. Miten sitten kun tavoite on saavutettu, jos nyt jo vanhat tavat tulevat takaisin ryminällä?

    • Viisas kirjoitus anonyymi :-) Huomasin itsekin vastaavanlaisia merkkejä itsessäni oman dieettini loppuviikoilla, silloin keväällä. Henkinen hyvinvointi kantaa näissäKIN hommissa aika pitkälle…

  8. Onnea voitosta, se on aina kiva jos yllättäen voittaa jotain :)Hienoja nuo Karusoman taulut, ihastelin tuolta nettisivuilta galleriaa, kyllä tuollaisen ottaisin omallekin seinälleen!Tsemppiä lokakuun alkuun!

    • Musta tuntuu et mä en ikinä voita mitään niin yllätys oli suuri :)Karusomat on todella upeita! Eivätkä edes niin hintavia mitä voisi kuvitella, vaan sellaisia, että kaikilla on varaa uniikkiin sisustusketjujen massatuotantotaulujen sijaan.Ihanaa lokakuuta!

  9. Olet jo laihduttanut paljon, piristä itseäsi katsomalla samat kuvat mitä meille lukijoille olet laittanut, niin näet miten suuri muutos on tapahtunut. :) Voisiko olla mahdollista, että nyt kroppa pistää vähän hanttiin, kun ei ole tottunut tähän painoon ja rytmiin? En tiedä voiko se pitää paikkaansa, mutta jotenkin tuntuu, että kaikilla laihduttajilla se paino jumittaa jossakin vaiheessa. Silloin näyttää myös, että vanhat tavat alkavat palata. Älä masennu kun paino ei putoa halutulla tavalla. Jatka nyt vaan fitnesstyylillä, niin kyllä se siitä lähtee taas laskusuuntaan! :)Kysehän on muutoksesta, joka tulee jäädäkseen. Tai ainakin se on tarkoitus. :) Tsemppiä sinne, älä ole liian ankara itsellesi. :)

    • Tää on varmaan vaihe joka tulee jokaisella laihduttajalla jossain välissä vastaan ja veikkaan että menee ohi kyllä, kun jatkaa vaan niitä fitnesselämäntapoja vaikka välillä repsahtelisikin. Ei ne hetkessä mene selkärankaan ja silloin pitää vaan sinnikkäästi jatkaa uuden opettelua :) Eli just sitä mitä sanoitkin :)

  10. Oot tehnyt ihan mielettömän muutoksen ja kun painoa on enemmän niin se myös tippuu nopeemmin. Nyt kun oot kuitenkin jo paljon lähempänä sitä normaalipainoa niin ei ne kilotkaan karise niin helposti vaikka pääosin olisitkin ihan ruodussa ja söisit ohjeiden mukaan lipsumatta. Osalle sun repsahtelut saattaa kuulostaa isolta asialta, kun kirjotat tänne ihan joka ikisen suklaamurunkin mitä oot syönyt :) Mutta mä en koe, että olisit heittänyt terveellisen elämän romukoppaan ja alkanu ihan vallan mässään (niinkuin joistain kommenteista oon jo pitkään saanu semmosen käsityksen), vaan syöt edelleen terveellisesti, mutta välillä sitten tulee napsittua kuppikakkuja sun muita ;) Nyt kannattaa vaan unohtaa ne repsahtelut ja miettiä jotain kivoja sallittuja herkkuja näihin pimeisiin syysiltoihin. Mieluumin kannattaa vaikka tehdä kasviksista dippilautanen ja napsia niitä sitten iltasella herkkujen sijaan. Ja tuota lihomista ei kannata sen enempää murehtia, vaikka huomisen viikkopunnituksessa painoa olisikin tullut lisää niin siinä on kuitenkin mukana sitä turvotusta mitä herkuttelusta tulee ja joka lähtee kyllä melko nopeasti kun vaan jätät ne herkut pois ja alat viihtymään siellä salilla :) Oot paljon tsempannu mua ja tästä blogista saa hirveesti voimaa jatkaa eteenpäin. Jotenkin musta silti tuntuu, että sulla olisi jotenkin paha mieli sen takia, että kun herkuttelet ja kerrot ne täällä niin koet, että tästä ei saa enää mitään motivaatioo vaan kaikki lukijatkin alkaa repsahteleen ja olen joskus tämän tyyppisiin kommentteihinkin törmännyt, joissa sua moititaan herkuttelusta ja siitä, että blogi ei enää motivoi kun on vaan kerta kerran jälkeen tekstiä herkuttelusta. Itse blogia alusta asti lukeneena voin kertoa, että musta on ihailtavaa miten rehellisesti sä kerrot kaikki herkuttelut ja sen laihdutuksen vaikean puolen. En tykkäisi lukea blogia, jossa koko ajan vaan hehkutettais sitä, että kuinka kivaa on käydä salilla ja kuinka helppoa on syödä terveellisesti vaan tykkään nähdä, että en ole ainoa, jota välillä myös vituttaa tää urakka.Kommentista tuli vähän pidempi kuin piti, mutta pointti oli se, että älä murehdi mennyttä vaan keskity tulevaan! Ei siitä niin pitkä aika ole kun täällä oli harvase päivä hehkutusta salilla käynnistä ja terveellisistä ruuista. Sä löydät sen laihdutuksen ja treenaamisen ilon kyllä taas, älä sitä sure!

    • Juuri noin mitä ensimmäisessä kappaleessa kirjoititkin! Eli syön kyllä terveellisiä annoksia kaiken aikaa, aamupuurot, välipalaherat jne. Mutta sen lisäksi oon tällä viikolla napsinut muutakin :) Huom. näille jotka ajattelevat että kokoajan mässyttelen niin en syyskuussa viimeistä viittä päivää lukuunottamatta maistanutkaan mitään herkkua eli aika pienistä määristä on kyse. Jokainen joka on pitänyt ruokapäiväkirjaa tietää miltä herkuttelu näyttää kun sen kirjoittaa paperille :D Itsekään en ajattele, että oisin aivan romukoppaan heittänyt kaiken! :)Ois vaan todella tekopyhää jos niitä ei tunnusta koska veikkaan, että siitä jäisi kiinni ajanmittaa jos paino ei laskekaan ;) Siksi kerron täällä mitä oon napostellut ja tuo on totta, että koen niistä lukijoiden vuoksi huonoa omaatuntoa. Aika usein tulee kommenttia, että nyt ei blogi motivoi muita tms. jos en ole pysynyt terveellisissä eväissä :( Se on siksikin rankkaa, koska koen olevani jossain määrin tilivelvollinen tai malli muille. Hyvinä päivinä se ei haittaa ollenkaan! :) Siksi on kiva kuulla että osalle se on ihan ok, että mäkin oon vaan ihminen enkä hehkuta kokoajan ;)

  11. Täällä on samoja itseinhofiiliksiä ilmassa… Miten se herkuttelun lopettaminen voi olla niin vaikeaa? Mutta huomenna on taas päivä uus. :) Paremmalla fiiliksellä uusia tuulia kohti.

  12. Täällä vähän samanlainen viikonloppu. Kävin muutaman viikon tauon jälkeen juoksemassa ja aika hirveetähän se oli. Mutta tästä blogista saan kyllä motivaatiota. Luen joka päivä ja hienoa on ollut lukea sun onnistumisista :) Lipsuilua tulee kaikilla jossain vaiheessa (ainakin haluan uskoa näin) mutta sitten kun pääsee taas kiinni siihen liikuntarytmiin niin kyllä se siitä. Ei sovi unohtaa minkälaisen työn olet jo tehnyt!

    • Ihan totta, että liikunta auttaa rytmiin ja ruokailuun palaamisessa! Sitten ei tee mieli huonosti syömällä pilata hyvää treenipäivää, ainakin mulla näin! :)

  13. Hei, oon seurannu tätä sun blogia aika pitkään ja huomasin et opiskelet elintarviketiedettä. Oisin itekki kiinnosunu lähtee opiskelemaan sellaista ja haluaisin tietää et miten helposti pääsit siihen kouluun? mitä ne opiskelut pitää sisällään? mitä tuut tekemään tulevaisuudessa kun valmistut? :) kiitos jo etukäteen, ois kiva jos jaksat vastata.

    • Moikka! Pääsin ensimmäisellä kerralla sisään, kävin kyllä valmennuskurssin ennen sitä :) Hyvät mahdollisuudet on jos tosissaan yrittää! Opinnoissa on paljon kemiaa, elintarvikekemiaa, mikrobiologiaa, fysiikkaa ja sen lisäksi käytännön opiskelua koekeittiössä jossa tehdään kokeellista ruoanvalmistusta (esim. juustoa eri hapatteilla tai jäätelöä eri sokerimäärillä jne.)En tiedä vielä mihin itse menen töihin mutta työtehtäviä on asiantuntija esimerkiksi elintarvikeyrityksissä kuten Fazer, Valio tai Saarioinen jne. Myös EVIRA eli elintarviketurvallisuusvirasto tai THL eli terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on suuria työnantajia elintarviketieteilijöille :)Oikein mielenkiintoinen, hyvin ajankohtainen ja kasvava ala jossa töitä riittää! :)

    • okei, kiitos vastauksestasi. Kuinka pitkä tää opiskelu aika on? millaiset mahollisuudet on päästä kouluun jos ei fysiikka kiinnosta pätkääkään mutta kemia sitäkin enemmän? ja onko mitään hajua millainen palkka sitten? :D kiitos!

    • Opiskeluaika on 5 vuotta. Pääsykokeissa voi varmaan valita vain kemian osuuden joten fysiikkaa ei tarvi vielä siinä vaiheessa, kemia sen sijaan on kokeessa -hyvä sulle :) Agronomiliiton vähimmäispalkkasuositus vastavalmistuneelle on 3200e/kk. Ole hyvä :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta