Valmiiseen pöytään

En ees muista milloin viimeksi oisin ehtinyt salille. Tällä viikolla pääsen sinne vasta viikonloppuna joten tänään kävin juoksemassa punttiksen puutteessa. Lenkkarithan voi ottaa mukaan minne vain. Askel tuntui yllättävän kevyeltä, pitkästä aikaa.

Kuten kerroin niin olen yhdellä kurssilla mikä tarkoittaa sitä, että olen jonkun toisen ruoilla! Nyt on Erican itsekuri ja opitut tavat käytännön koetuksella. Monellahan on tällaista esim. työn puolesta useastikin, mutta mulla on ollut helppoa kun olen voinut valmistaa kotona aina omat ruokani. Olen reippaasti astellut valmiiseen ruokapöytään mutta omat valintani ovat hieman suppeampia.
Täällä koulutuksessa on perinteinen ”leirikoulumeininki” ruokien kanssa. Aamupalalla on tuoremehuja, puuroa, hilloa, mysliä, jogurtteja jne. Itse olen ottanut ainoastaan puuroa ja keitettyjä kananmunia joista olen syönyt valkuaiset. Lounaalla koitan täyttää lautasen salaatilla ja ottaa kohtuullisesti tavallista ruokaa, lihaa vain reilusti. Välipala/kahvitauko onkin oma lukunsa, sillä tarjolla on ollut mokkapaloja, muffineja, kääretorttua tms.! Ihan kamalaa siis ;) Silloin juon kahvin kanssa mun mukaan otetun heraproteiinipirtelön. Tylsää mutta toisaalta ainoa vaihtoehto, en millään voisi joka päivä syödä makeaa, varsinkin kun sattui olemaan herkuton syyskuu. Päivällinen on mennyt samalla tavalla lounaan kanssa ja siellä en myöskään vilkaise mahdollisen jälkiruoan suuntaan. Lisääntynyt hiilihydraattien määrä on saanut mut kuitenkin iltaisin todella nälkäiseksi joten olen syönyt leivän tai kaksi ja jogurtin iltateellä ja sitten ennen nukkumaanmenoa juon heraa ja otan sen kanssa illan lisäravinteet (omegat, glutamiini, CLA). 
kanakeittoa ja rehut

heran maku on sentään Rocky Road ;)

mitä muut syö…

ja mitä ankeilija juo…
Tällaisissa sosiaalisissa tilanteissa on helpointa kun ei tee numeroa omasta syömisestään. Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen syökö 0 vai 3 palaa mokkapaloja kahvitauolla ja herankin voi sheikkalla jossain omassa rauhassa (työpaikalla vaikka vessassa jos ei muualla kehtaa ;). Sosiaalinen syöminen on silti oma juttunsa ja monen laihduttajan kompastuskivi, jos koittaa laihduttaa salassa. Toki mun mukana kulkeva shakeri on herättynyt ihmetystä mutta ei sille voi mitään. Kysyttäessä oon vedonnut sokerittomaan syyskuuhun ja siihen että sehän on ihan valtakunnallinen kampanja :) Eipä sitä sen enempää ole kukaan kummeksunut.
Dieettaaminen ja elämäntapamuutos on pieniä valintoja kokoajan. Vanhaan ei voi palata ja oman ruokavalion kannattaa olla sellainen, että sitä kehtaa noudattaa myös seurassa. Silloin jos dieetti on niin äärimmäinen ja se vaikeuttaa sosiaalisiin tilanteisiin osallistumista ja aiheuttaa itselle ahdistusta voi vähän miettiä ollaanko ihan terveellisellä pohjalla ruokaan suhtautumisessa. Mua ei hävetä enää kieltäytyä ja juoda omia eväitä jos vaihtoehtona on ”pakollinen kakkupala”. Tässäkin oon tullut jo alkuaikoja pidemmälle. Ja veikkaan, että kurssin jälkeen mua ei yhtään harmita etten joka päivä herkutellut ;)

Anna

26 vastausta artikkeliin “Valmiiseen pöytään”

  1. Just noin se, menee toisenkin ruuilla pärjää, mutta se vaatii tosiaan itsekuria ja suunnitelmallisuutta ja oma lukunsa on olla ottamatta herkkuja, kun niitä on tarjolla. Tsemppiä!

  2. itse oon tällä hetkellä ulkomailla reissussa viikon(koulutuksessa) ja täällä on ihan kamalaa kun ruoat tuodaan valmiina nenän eteen ja valittavana on leipää, croisanttia, leipää ja croisanttia! Ja siis koko viikko tämmöstä, oon ihan hajoamispisteessä :D kun olen yrittänyt tilata salaattia niin joko ei ole tai sitten se on suolakurkkua, herneitä ja majoneesia etikkaliemessä. Omia eväitä ei saanut maahan tuoda joten en viittiny yrittääkkään salakuljettaa proteiinijauhoja:D oli pakko avautua ku aihe liippasi niin läheltä omaa tilannettani. Ole onnellinen että saat siellä edes vähän kasviksia ja salaattia:) onneksi parin päivän päästä pääsee suomeen!

    • Joo ulkomailla ois paljon pahempi! Suomalainen perusruoka on mun mielestä aika terveellistä :) Tsemppiä sulle sinne kiusausten äärelle! Kääk!

  3. Moi!Olin kerran jokusen kuukauden eräässä sairaalassa ja välipalat oli AINA jotain makeaa kuten pullaa, kääretorttua, keksejä jne.Olisin niin toivonut jotain vaihtoehtoa, koska siihen aikaan (enkä juuri nytkään) saa oikein makeaa alas.Jotenkin älytöntä, ettei ole vaihtoehtoja mutta onneksi voi roudata omat eväät mukana ;)Tsemppiä sinne!

  4. Erica, minä olen niiin inspiroitunut tästä sun blogistasi! Ja kaiken inspiraation lisäksi saan tästä myös kovasti lohtua : kyllä minunkin vuoroni tulee vielä :) Ehdin keväällä pudottaa painoani 7,5 kg personal trainerin ja tarkan ruokavalion avulla, mutta sitten kävi niin, että 3:n vuoden lapsettomuusaika katkesi ja huomasin olevani raskaana. Aloin epäillä sitä, kun paino ei enää pudonnutkaan, vaan pahoinvointi, ummetus ja turvotus saapui taas kuvioihin, eikä menkkojakaan kuulunut :) Nyt olen siis viikolla 22 raskaana ja painoa on tullut korkojen kera takaisin. olen aina ollut herkkä lihomaan. olin siitä todella masentunut enkä sen vuoksi osannut edes iloita raskaudestani. Liikunta jäi, koska voin aina niin pahoin ja lähestulkoon pyörtyilin treeneissä ja lenkeillä. Vielä koitan kevyesti lenkkeillä voimien mukaan mutta ei se ole mitään verrattuna entiseen ja se syö minua, kun en enää kykenekään samoihin asioihin, kuin ennen. Ja paino nousee, olo on kuin muumilla :) mutta koitan iloita raskaudestani ja pitää sen ajatuksen pääkopassani, että minun vuoroni tulee kyllä. Vauvan synnyttyä alan taas pikkuhiljaa katsomaan ruokavaliotani samanlaiseen versioon, kuin keväällä oli ja pääsen nauttimaan vaunulenkeistä ja liikunnasta. Vauva syntyy sydäntalvella, joten kotona voikin sitten treenailla myös zumban tahtiin, jos ei ulos aina pääsekkään kylmillä keleillä :) Lisäksi liikuntaa pitää yllä 2 hevostakin :) En tiedä miksi nyt tässä koin tarvetta avautua sulle tänne, mutta tunnut sellaiselta tyypiltä, joka ymmärtää tuntemukseni ja olen tässä turvonneessa olotilassani saanut blogistasi paljon voimaa odottaa omaa vuoroa uudistumis-prosessissa :) Kiitos sinulle että panostat blogiisi ja valat minulle ja varmasti monille muillekin uskoa tulevaan ! <3 Henna, hiomaton timantti

    • Pakko sen verran kommentoida tähän, itse olen viettänyt nyt 2 vuotta lapsettomuutta sekä yrittänyt karistaa liikakiloja. Ja jos kävisi niin onnellisesti kuin sulla niin en kyllä murehtisi yhtään raskauskiloja. Tottakai on hyvä, että tarkkailee mitä suuhunsa laittaa, mutta täytyy muistaa myös se tosi asia, että raskaana ollessa sitä painoa kertyy kyllä muustakin kuin pelkästä herkuttelusta. Ja kannattaa pitää mielessä se, että te kärsitte vauvan kanssa molemmat siitä, jos koko ajan vain stressaat painon nousua. Asiahan ei mulle kuulu, mutta liippaa kuitenkin sen verran läheltä omaa elämää, että en voinut olla tähän vastaamatta. Pointtini oli vain se, että ehdit kyllä sitten raskauden jälkeen karistella niitä kiloja ja nauti nyt vain siitä, että vihdoinkin saat sen oman nyytin kainaloon. :) Jaksamisia!Ja Ericalle piti sanomani, että hienosti oot kyllä jaksanut tsempata tommostenkin houkusten ääressä! :)

    • Enkä siis tarkota mitään tommosta mistä Adelheid kertoi vaan sitä, että jos terveellisistä elämäntavoista huolimatta paino nousee niin turha sitä on alkaa stressaamaan vaan nauttia siitä raskaudesta, eiköhän ne kilot sitten lähde, jos niitä ei tosiaan oo sillä jatkuvalla herkuttelulla saatu aikaseks. En siis tosiaankaan tarkoittanut, että raskauden aikana saa syödä mitä tykkää ihan vaan sen takia kun on raskaana. No mutta kuten jo sanoin, niin asia ei mulle kuulu ja kaikki tekee tyylillään, toiset lihoo raskausaikana ja toiset sitten imettäessä, toiset ihan muuten vaan ja toiset ei ollenkaan :)

    • kiitos sulle tosi paljon vastauksestasi tähän asiaan! Vaikka itsekin aina koitan ”järjellä” ajatella asioita, tuppaan aina välillä vaipuvani ihme ajatusmaailmoihin :) kiva kuulla nuo järkipuheet joltain tuntemattomalta, niitä on helpompi uskoa, kuin omia ohjeita! ;) ja todellakin, yritän nauttia vauvamasusta ja odotan innolla pikku nyyttiä ja sitä omaa vuoroani kehon uuditamisen suhteen.kiitos sinulle Miia paljon ja voimia ja jaksamisia itsellesi myös <3

    • Onnea Hennalle raskaudesta! <3 Ihanaa :)Ymmärrän kyllä tilanteesi ja itsekin ”sorruin” ehkä moiseen sillä tämä toinen raskaus ei helpolla alkanut… Kiloja tuli 27 muistaakseni ja osa oli varmasti sitä turhaa kun aloin vain syömään liikaa.Mutta mutta, nauti silti raskaudesta! :) Kyllä ne kilot lähtee sitten jos päätät niin ja teet vähän töitä. First things first ;)

  5. Suomessa töissä ollessani taukohuoneessa oli usein karkkia, pullaa yms. makeaa. Itse kannoin puolestani sinne vaihtoehdoksi myös hedelmiä ja sitten jokainen sai ottaa välipalaksi mitä halusi =)

  6. Pakko sanoa sulle Henna, että itse löysin tähän blogiin googlettamalla jotain tyyliin ”iso painonnousu raskausaikana”, joten epäilen että Erica ymmärtää kyllä pointtisi.(Itselläni nousi paino toisessa raskaudessa 27kg)Terkuin Heli

  7. Miksihän aina raskaana ollessa ihmiset heittävät kaiken painontarkkailun romukoppaan. En ymmärrä miten painoa voi tulla yli 20kg jos syö terveellisesti koko raskausajan. Toki turvotukset voivat kaiketi aiheuttaa hurjiakin lukuja painonnousuun mutta ei ne turvotukset jää kroppaan kun lapsi syntyy, läski jää. Itselläni on useita hoikkia kavereita joiden paino on raskaudessa noussut alle 10kg, koska he ovat jatkaneet terveellisiä elämäntapojaan ihan entiseen tapaan. Itsellä oli viimeisen kerran raskautuessani reilusti ylipainoa ja olin juuri aloittanut laihduttamisen ja elämäntapojeni muuttamisen. Oli kyllä synkkää tulla heti raskaaksi ja pelkäsin todella paljon tuollaista 20kg painonnousua. No päätin noudattaa terveellisempiä elämäntapoja koko raskauden ajan ja kävikin niin ettei paino noussut yhtään koko raskauden aikana. Muutos sisälsi siis lähinnä järjettömän herkuttelun vähentämistä sekä rauhallisia kävelylenkkejä. Painoin neuvolan ensimmäisessä ja viimeisessä punnituksessa saman verran. =) Neuvolassakin sanottiin ettei painon tarvitse välttämättä nousta jos ylipainoa on jo muutenkin. Kaikki arvot oli koko aika kohdillaan ja vauva kasvoi hyvin. Toki sitten imetyksen aikaisissa suklaanhimoissani otin sen kaiken takaisin ja vielä vähän päälle.. =) No sitten alkoikin todellinen elämäntapamuutos ja sain 15kg pois. Nyt enää 5kg matkaa jäljellä. En siis halua syyllistää ketään jonka paino raskaudessa nousee paljon vaan kertoa että ei sen välttämättä tarvitse niin mennä. Moni taitaa oikeasti elää siinä luulossa että aina kun tulee raskaaksi pitää paukahtaa 20kg painoa päälle. =)

    • Ihanaa kiistelyä tässä ja alla olevassa ;) Niin me ollaan kaikki erilaisia, toiset lihoo siitä ja toiset tästä syystä ja jotkut ei ollenkaan. Itse en oo imetyslihonnut niin voin rauhassa paheksua heitä, heheh :D No ei vaiskaan! Onhan sekin tietty huono juttu ihan siinä missä raskauden aikanakin ”turha” lihominen.Mutta ollaan sit mistä syystä tahansa liian lihavia niin aina voi tehdä muutoksen ja lääke on sama molempiin. Lisää liikuntaa ja ruokavalio remonttiin, siksihän me ollaan täällä :)

  8. Edelliseen kommentiin voisi vastata samaa yleistämistä käyttäen, että miksi aina imettäessä herkuttelulle annetaan valta ja päästetään itsensä lihomaan. Eli siis tosiaankaan ei mun mielestä voida sanoo, että miksi AINA raskaana ollessa ihmiset heittää kaiken painontarkkailun romukoppaan. Mä tunnen itse montakin ihmistä, joille on tullut se yli 20kg vaikka on syönyt pääasiassa terveellisesti koko raskausajan. Eräskin henkilö jätti sitten sairaalaan 17kg, sen verran kovat turvotukset oli kyseisellä henkilöllä. Eli sitä painoa voi kyllä tulla, vaikka syömisiä tarkkailisikin.En ymmärrä, että miten voi ihmetellä, että joku voi lihoa raskausaikana, mutta sitten taas itse on lihonut imetyksen aikana ja sekö on sitten paljon normaalimpaa ja ymmärrettävämpää kuin raskausaikana lihominen? Mielestäni kun on iso maha ja tukala olla niin ei paljon kiinnosta ravata lenkkipoluilla ja monella voi jäädä liikuntaharrastukset kokonaan tukalan olon ja kipujen takia, minkä vuoksi lihominen on mun mielestä ihan ymmärrettävää. Raskausajan kaikenmoisista himoista puhumattakaan. Kun taas imetyksen aikana lapsi on jo pihalla, liikkuminen on paljon helpompaa ym, joten mun mielestä sillon on paljon helpompaa tarkkailla sitä painonnousua.Itsellä on kahdessa raskaudessa tullut molemmissa 5kg painoa, joka on sitten sinne sairaalaan jäänytkin eikä imetyksen aikana kiloakaan ja normaalin painoinen olen siis. Eli en tässä tapauksessa yritä mitään puolustella, mutta yritän vain tuoda muitakin näkökantoja ja kertoa, että tässä asiassa ei tosiaankaan voida yleistää, että kukaan ei raskaana ollessa muka tarkkaile mitä suuhunsa laittaa.

    • Hyvä pointti tässä ja vastasin yllä vähän molempiin! Tuohan ois se ideaali tilanne, ettei iahn älyttömästi tule kiloja raskauden aikana ja imetysaikanakaan ei vetäis levytolkulla suklaata ”tissimaitoon” :)

  9. Mä kommentoin nyt VAIHTEEKSI :) ihan tätä blogikirjoituksen aihetta. Tosi hyvä kirjoitus Erica. Itse olen kokenut yhdeksi vaikeimmista asioista sen, että yrittää syödä terveellisesti sosiaalisissa tilanteissa. Yleensä jos valitsee hedelmän pullan sijaan kuulee heti kommentit ”mistä sä nyt laihdutat” ym. ja sitten yleensä vielä leimataan niuhoksi. Eräs sukulaiseni loukkaantui todella syvästi kun en viimeksi syönytkään hänen leipomiaan herkkuja, vaikka vieraita oli siis muitakin, mutta hän elää vahvasti sen kautta että muut syövät hänen leipomuksiaan.Hyvä kirjoitus siis ja ei voi muuta kuin nostaa isosti hattua tolle sun itsekurille!

    • Äh, nää on totta varmaan monella työpaikalla ja sukulaisten luona!! :) Ihan oikeassa olet ;) Ja kuule, oon itsekin yllättynyt miten hyvä musta on tullut sekä välttämään kiusauksia, että valitsemaan ei niin hyvistä vaihtoehdoista parhaimman. Tää on opin tietä kokoajan :)

  10. Itse takerrun pikkuseikkoihin ja kiljun, että mitä ROCKY ROAD prodea?! Maistuuko se oikeasti suklaa+vaahtokarkki-yhdistelmältä? :D Oli tarkoitus hakea uusi appelsiinisuklaa ja kokeilla sitruunajogu-makua, mutta entäs jos tuota… koska siis, lääh, suklaa ja rocky road.. lääh. :D

    • Ostin messuilta :) Joo se maistuu aika samalla kuin suklaa-hassekpähkinä eli suklaalle ja pähkinöille ja vähän sokeriselle eli kai niin kuin vaahtokarkeille :) Kaikkia noita makuja kyllä on :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta