Ihana elämä

Mulla olisi taas muuta kuin dieettiasiaa kun tänään on ollut päivä aivan muissa tunnelmissa. Päästiin todistamaan kun H&T sanoivat toisilleen tahdon Suomenlinnan kirkossa. Ensinnäkin oon todella onnellinen, että mulla on sellaisia sukulaisia ja ystäviä, jotka auttavat mielellään kun vain pyydän. Mun täti ja Sara olivat meillä hoitamassa lapsia kahdessa vuorossa, jotta me päästiin miehen kanssa hääjuhlaan. Kiitos molemmille ihanasta avusta <3 Kun tulin kotiin niin täällä oli jopa kuivat pyykit kerätty narulta ja silitetty, raudalla jonka jätin kiireessä lojumaan kun silitimme juhlavaatteet. Aika ihanaa, vai mitä? :)

 
Hääjuhla vietettiin myöskin Suomenlinnassa, Pirunkirkon juhlatilassa joka on todella vanha ja tunnelmallinen paikka. Olen ollut siellä kerran aikaisemminkin hääjuhlissa joten tiesin minne menimme. Joka paikassa oli kynttilöitä ja ulkona myrskysi. Pauhuava vesisade teki sisätiloihin ihanan romattisen tunnelman!
 
 
Mun kännykällä tuli todella pimeitä kuvia jos otin ilman salamaa ja salamalla esimerkiksi ruokakuvat menevät pilalle. Tuosta annoskuvasta tuskin näkee mitään mutta lautasella on miltei kaikkea mitä ylemmässä menukuvassa näkyy. Ruoka oli aivan taivaallista!
 
 
 
Mutta kuten olin maininnut niin tytöllä on ollut vähän lämpöä niin tultiin autolla Kauppatorin satamaan, jotta pääsen helposti kotiin. Mies jäi vielä juhlimaan pikkutunneille asti, sillä sulhanen on hänen ystävänsä ja minä lähdin kotiin päästämään Saran pois lastenvahtivuorosta. Saran häissä teimme toisinpäin :)
 
Suomenlinnan lautassa, taustalla Helsingin valot ja ikkunassa juhlijan heijastus

Sade ja tuuli olivat yltyneet entisestään ja vaihdoin kotona vaatteet ja käytin vielä koirat ulkona. Niin ja arvatkaas söinkö kakkua? En, sillä nyt eletään syyskuuta :) Join jälkiruoaksi kahvia ja veikkaan, että harva edes huomasi moista. Herkuton syyskuu sai ultimate-koetuksesta huolimatta hyvän alun ja täytyy myöntää, että nyt illalla kotona istuessa en voisi olla tyytyväisempi. Jotain edistystä on tapahtunut pään sisällä, kun mietin tahdonvoimaa. Toki laihduttaminen ei ole pelkkää sitä, mutta jos tavoitteet on korkealla niin kyllä tahdonvoimaakin tarvitaan.

Siinä Sara-murunen on tyttönsä kanssa meillä hoitajana. Kiitos vielä teille! Ulkoa tultua söin lautasellisen lämmintä paistijauhelihasta tehtyä keittoa, tein tietysti tätä päivitystä ja mietin, että täällä mun kuuluukin olla. Koti, lapset ja häistä mieleen jäänyt rakkaus täyttää mut. Olen niin onnellinen ja kiitollinen kaikesta tästä. Muistakaa tekin olla kiitollisia joka hetkestä! Mietin myös niitä aikoja jolloin olen ollut painavampi ja mulla on ollut mun kehossa huono olla. Sen on täytynyt näkyä ulospäin ja vaikuttaa myös kumppaniin! Olenko ollut silloin yhtä rakastettava? Sitä on vaikea uskoa, sillä tuntuu etten ole voinut myöskään antaa niin paljon. Itsestään huolehtiminen on tärkeä osa parisuhdetta vaikka rakkaus ei rakennukaan ulkonäön varaan. Minua on rakastettu kaiken kokoisena, mutta veikkaan että nyt olen varmasti mukavampaa seuraa kuin silloin kun painoin paljon enemmän… Ja se johtuu siitä, miltä mun sisälläni tuntuu!
Anna

20 vastausta artikkeliin “Ihana elämä”

  1. Määkin jouduin heti koetukselle herkuttoman syyskuun suhteen. Käytiin ystävien kanssa ravintolassa. Se rafla oli just vasta-avattu ja ne oli hieman keltanokkia. No omistaja tuli sitten loppuillasta kyseleen että mitä pidimme, niin yksi meistä kertoi, että oli pyytänyt salaatin ilman paprikaa, mutta hänelle oli silti tuotu paprikaa sisältävä salaatti. Omistaja oli tästä pahoillaan ja halusi hyvittää tilanteen. Hän tarjosi meille kaikille ihanat jälkiruoat ilmaiseksi. Arvaa että kysyttiinkö tahdonvoimaa vastustaa ihanan näköistä jälkkäriä, joka kannetaan sun nenän eteen. No annoin sen sille ”paprika-kaverille” (hän söi siis kaksi) ja kiitin itseäni. Hyvä minä, pysyit lupauksessa. Enää 29 päivää jäljellä.

    • No aika melkoinen sattuma! Saat todella taputtaa itseäsi selkään =) Mahtavaa! Kyllä me pystytään tähän ;)

    • Munkin on pakko kommentoida tähän, että vautsi pii! Mä en ois tollaseen kyenny. (kuten huomaamme jo siitä etten ole herkuttomalla syyskuulla ;D )Ja Erica: Sä kans tsemppasit hyvin ton kakun kanssa. Vaikka hääkakku olikin, niin tuskin kauheesti menetit :) Kakku on uiteski aina kakku.Ja nätti oot noissa juhlavaatteissa! :) Mä koitan koko ajan pitää mielessä että en mä niin mahdottoman kaukana oo tosta sun painosta (vaikka onhan siihen vielä pyöreesti 10 kiloa). Joten kyllä minäkin toivottavasti kohta oon nättinä juhlissa :) Vois vaan olla se hetki jo nyt! Vaihtasin niin mielellään vartaloa sun kanssa! ;)

    • Kyllä se kymppi lähtee kun tsempillä vaan jatkaa eikä ajattele, et kohta on laihdutuskuuri ohi. Asennoituu niin et antaa aikaa niin se tulee kuin itsestään :)

    • Juu en ajattelekaan että kohta on ohi, mulla kun on vasta reilu kolmasosa takana. Ja täytyyhän se sittenkin jatkaa hyvään tapaan elämistä. Meinasin vaan, että olisin kyllä jo supertyytyväinen tollaseen vartaloon kun sulla on! :D

  2. Onpa jännä, että kirjoitit itsetunnosta ja rakastamisesta sellaisena kuin on. Eilen illalla painin tämän saman asian kanssa. Viimeisen vuoden aikana olen tiputtanut 15 kg ja monesti olen kuullut kuinka itsetunto nousee kun paino putoo. NOOT. Silloin lihavampana tykkäsin yli kaiken rinnoistani (D-kuppi), vatsakaan ei ollut niin erottuva vaan sulautui tasapaksuun kroppaan. Nyt rinnat on hyvä jos B:a ja vatsa kuin rantapallo =/ Mies on aina sanonut rakastavansa minua sellaisena kuin olen, mutta miten sitä itse oppisi rakastamaan itseään hieman enemmän? Totta on, että nyt tässä vartalossa olo on kuitenkin parempi kuin vuosi sitten siinä tasapaksussa pökkelössä :)Tuo sponsorin saaminen on kyllä ihan mahtava juttu :D ja mä jo miehelle sanoinkin, että kun Erica lähtee kisoihin niin me ollaan eturivissä kannustamassa!

    • No höh, onpa kurjaa jos vartalo ei tunnu omalta ja mieleiseltä. Jospa sulla on sopeutumisvaikeuksia :)Joo tulkaa vaa, sit vuonna ”kaukainen tulevaisuus” -kun pääsen sinne saakka ;)

    • Hmm.. tarkoitatko tosiaan tv-tasoa? Tämän postauksen kuvissa sellaista ei, ainoastaan Iskun valkoinen sohvapöytä. Tarkoitiko sitä? :) Tv on meillä toisella seinällä suuressa hyllykössä.

    • Hups, sohvapöytää tosiaan tarkoitin :) Nyt vasta muistinkin kysymykseni kun teidän kotipostausta kattelin :)

  3. Onni on.. ..sujuva arki ja rakkaat ihmiset. Onnistumisen kokemukset tukevat onnea ja niitä pitää jakaa ympärille. Blogisi on todella hyvänmielen blogi ja seuraan sitä päivittäin. Mahtavaa mielenlujuutta olet osoittanut häissä, kun pidit kiinni herkuttomasta! Onnistumisen tunteeseen jää koukkuun ja se jaksaa kantaa eteenpäin.

    • Ei sitä oikeasti paljon tarvitse, jos on lähellä ne jota rakastaa…Kiitos ihanasta kommentista, oon niin kiva kuulla myös teidän ajatuksia! <3

  4. Jei, hyvä sinä :D Herkuton jatkuu myös täällä, olin eilen tuttavapariskunnan raksalla kyläilemässä ja sanoin jo kättelyssä että tuon oman kahvirahkani mukanani ja se itseasiassa maistui tosi hyvältä. Ihania hääkuvia ja Suokkihan on paikkana ihan mielettömän ihana ja nyt tätä kirjoittaessa tajusin että mä en käynyt kertaakaan siellä tänä kesänä, häh..Ihana teksti tuo loppuosa <3 Kyllähän se niin niin on että huono olo näkyy ulospäin oli paino sitten mitä tahansa. Katselin nimittäin alkukesän reissusta otettuja kuvia ja vaikka nautin reissusta ihan älyttömästi niin näytin kuvissa noh.. tympeältä.Mukavaa sunnuntaita :)

    • Joo eikö oo jännä, että vaikka ajattelee olevansa aivan onnellinen niin esimerkiksi noinkin ”pieni” juttu kuin paino saattaa näkyä silmäkulmassa joka kuvassa :( Tietysti voi voida huonosti muistakin syistä mutta monilla naisilla se vaan vaikuttaa koko olemukseen. Oikein tekis mieli ravistella sellaisia jotka eivät tee muutosta vaikka sen näkisi kilometrien päähän, että se saisi ne ihmiset säteilemään! Ehkä jokaisella on oma aikansa muutokselle, mulla se on nyt ja nautin tästä niin paljon!Ihanaa sunnuntaita sinnekin! <3

    • Kiitti! :) Mekko oli s.t.i ja se on ostettu Modasta Broncosta :)http://www.modabronco.fi/index.php?section=13http://toobigtobeme.blogspot.fi/2012/05/vaatekoko-pienenee.htmlGreige nahkatakki on pari vuotta vanha ja Vero Modan mallistosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta