Jumppaa ja polttoainetta

Hyvä mieli ja loistava syke! Kävin eilen siskoni kanssa lounaalla keskustassa, jossa söin salaatin. Illalla kävin tempomassa olkapää-vatsatreenin ja siitä vein suoraan koirat iltalenkille. Kun tulin kotiin lapset nukkuivat ja minä kokosin oikean herkkurahkan.

 
 
Herkkurahka
 
250g maitorahkaa
50g vadelmia
50g karhunvatukoita
10g soijalesitiinirakeita
10g vehnäleseitä
15g cashewpähkinöitä
 

Tänään sain siskoni kylään ja ollaan muutenkin oltu vain sisällä, sillä lapset ovat vielä toipilaita flunssasta. Perheelle tein lasagnen ja itse söin täysjyväriisiä ja paistijauhelihaa. Tässä ruokia aamusta asti:

 
 
 

Nyt salille ja tekemään selkätreeniä! Hirmu hyvä pössis ;) Mites muilla? Varsinkin uudet superdieettiläiset, mites teillä on lähtenyt käyntiin..?

Anna

21 vastausta artikkeliin “Jumppaa ja polttoainetta”

  1. toi rahka näyttää niiiin hyvälle että vois syödä iltapalaks.mä en nyt menny mukaan superdiettiin kun viimeks meni ihan plörinäks, sinne meni nekin rahat..käääk.. Mut vanhoilla opeilla voi aloittaa uudestaan.Toki nyt jo seurailen vähän niitä ohjeita, esim raejuusto, mehukeitto ja rahkat kuuluu joka päivään.

  2. Voi,että olet upea,sinun ansiosta jaksan pitää pääni sisällä tätä ajatusta siitä, että tunnesyöminen voisi loppua minulta joskus elämäni aikana. Olen aina ollut painoindeksin ylärajoilla ja kovasti pitää tehdä töitä, että paino pysyy edes samana eikä nouse. Katson pullaa ja pim- lihon. Tähän yhdistettynä tunnesyöppöys, ei hyvä.Aloin seurata matkaasi heti alussa ja joka päivä (monta kertaa) käyn blogisi tarkistamassa. Jaksaa jatkaa,kun on joku muukin. Hassua,miten mietin sua arkisissa käänteissäkin :) Tänään hoksasin pitkästä aikaa tunnesyömistilanteen, joka auttaa asioiden eteenpäin menossa. Väsytti ja kiristi pinnaa enemmän niin ettei veri kiertänyt. Istuin koneelle ja vedin lasillisen light Jaffaa. Teki mieli syödä kaapit tyhjäksi hyllyjä myöten,mutta sen sijaan teinkin 40 min jumpan ja koko hiivatin loppupäivä parani kuin itsestään.Samat fiilikset siis täällä,tsemppari! :) Toivon, että jaksat jatkaa tätä bloggailua, ihan susta on tärkeä tullut! Kiitos!

    • Moikka!Kiva kuulla teikäläisestä, sellaisesta joka on ottanut blogin ihan omakseen. Kiitos kauniista sanoista :)Oot ollut tosi reipas tänään, eikö ole mahtava tunne päästä selän päälle tuollaisessa tilanteessa?! Hieno juttu, ettet purkanut oloasi turhaan syömiseen, siitä se lähtee :) Kun tiedostat niin voit välttää noita tilanteita ja koittaa etsiä ratkaisumalleja -aivan kuten tänään!Tsemppiä sinnekin <3

  3. Tsemppiä kovasti projektiin! Älä lannistu,hitaasti hyvä tulee! :)Oon lukenut parin kuukauden ajan blogiasi ja toivoisin välillä vähän useamminkin sulta päivityksiä. Kahden lapsen äitinä se voi tosin olla haasteellista :)

    • Kiitos vain, mä yritän pitää tän saman innon päällä nyt :DPostaan keskimäärin 6 päivänä viikossa jos jakaa kaikki tasaisesti ja katsoo noita montako postausta tulee kuussa ja se on kyllä ehdoton maksimi :) Enempää ei ehdi! Välillä ehdin paremmin ja välillä huonommin, kirjoitan kuitenkin niin reaaliaikaista elämää blogissa, etten viitsi tehdä mitään ajastettuja postauksia etukäteen sillä en voisi niissä kertoa oikein mitään :) Nyt on ollut ehkä hieman pidempiä välejä kirjoituksissa, ehkä huomasit sen heti..? ;)

  4. Liteä ollaan parin viikon päästä aloittamassa, kiitos innoituksesi! Voi miten kateellinen olen sinulle kun saatnoin mahtavan paljon omaa aikaa treenaamiseen. Nimim. Neöjän äippä joka lenkkeilee koko karavaani mukana lähes aina.

    • Mahtavaa! Lite on oikein mukava ja saat varmasti tuloksia jos seuraat ohjeita ;)No ei täälläkään aina jäädä hymyssä suin kun pakkailen salikassia :D Mutta yritän mennä, vaikka yömyöhään jos ei muuta. Lenkkeily on helppoa kun koirat pitää ulkoiluttaa anyway, niin sillä saan hyvin aerobista eikä kukaan mukisi kun ”meen treenaamaan”, sehän on koirien aikaa :)Ymmärrän kyllä murheesi, tuo ajan järjestäminen on varmasti vaikeaa. Kovasti voimia haasteelliseen ulkoiluun! :) Oot oikea rautamamma!

  5. Kaksi iltaa meni, mutta sainpa luettua blogisi alusta alkaen! :) Onnittelut erittäin hienosta tuloksesta! Täällä mennään samoissa vesissä, pudotus on kylläkin pienempi, mutta perässä tullaan hyvällä tsempillä :)

  6. Superdieetin neljäs päivä on menossa ja olo on mitä mainioin. Aamulenkille nousin 4.45, että ehdin takaisin kotiin ennen miehen töihin lähtöä. Itselläni on vapaapäivä lapsen kanssa ja nämä päivät on hankalia, kun on monesti syönyt ajankulukseen.

  7. Mä oon miettinyt noiden Jutan tai muiden dieettin aloitusta, mutta se ajatus kaatuu aina kahteen asiaan 1) olen kasvissyöjä ja tuntuu haasteelliselta soveltaa ohjeita siihen, että vaihdan lihan muuhun proteiiniin. Tai en edes kyllä tiedä saisko suoraan kasvissyöjälle tehtyjä ohjeita 2) tuntuu liian radikaalilta elää ja syödä jonkun listan mukaan, kun elämä ei kuitenkaan mene niin. Enkä ala syömään ruokaa kylmänä pakasterasiasta klo 17 koska on ruoka-aika eikä muuta vaihtoehtoa ole ;)Mulla oli hyvä tsemppi ihan omin avuin/osin kiloklubin ohjein alkukesästä, sitten tuli sarja erilaisia sairastumisia flunssasta rasitusvammoihin joten treenaus on jäänyt pakosti, vieläkään en pysty esim. lenkille. Ja pikkuhiljaa alkaa ruokatavat siirtyä huonompaan suuntaan ja paino nousta…aina huomenna alkaa uusi elämä. Blaah! Miten mä pääsen täältä ylös, taas kerran?!Joka tapauksessa, olet suuri innoittajani! Kiitos =)T

    • Voi olla, että se ei ole sun juttu jos ne tuntuvat niin elämää rajoittavilta ne ohjeet. Käsittääkseni myös kasvissyöjille ohjeet ovat oikein helpot, vegaaneilla taas jo enemmän rajoittuneet.Sun kannattaa miettiä oisko jonkun apu kuitenkin paikallaan jos tuntuu, että alat luisua pahoille teille… Yksin on aina niin vaikeaa jos ei oo kenekään tukea tai ohjeita :) Kovasti tsemppiä! Hieno juttu, että huomaat tuon itsessäsi niin pystyt varmasti tekemään ryhtiliikkeen! Tsemppiä!! :)

    • No pitäis varmaan tutustua niihin ohjeisiin, jos sieltä tosiaan löytyis mullekin! Maitotuotteita ja kananmunia kun syön, niin helpottaa. Mulla noiden syömisten suhteen on ehkä sellainen psykologinen juttu, että kun jo kasvissyöjänä ”saan” haluamattani extra-huomiota monessa paikassa, mulle pitää aina erikseen tilata/varata ruuat niin en sitten kehtaa alkaa vielä hankalammaks ja ilmoittaa että kiitos, mutta en voi syödä tuota kermapastaa koska laihdutan…kotona syömiset onnistuu kun ne itse suunnittelen ja toteutan, mutta kylässä (ihan jo oman äidin luona) ja työn puolesta en kehtaa kovin valikoida vaan yritän syödä kiltisti mitä tarjotaan. Näitä tilanteita on kuitenkin arjessa jonkun verran.Jotain apua ja potkua mä tähän tarviin. Oon nyt muutaman vuoden jojoillut tässä normaali/ylipainon rajoilla kokeillen kaikkea. Aina, ihan aina, mun hyvät tsempit katkeaa johonkin pitempään sairastumiseen. Jos en pääse liikkumaan vaan joudun olemaan levossa, syöminen lähtee lapasesta nopeasti, jo muutamassa viikossa! Ja siitä on vaikea palata normirytmiin…eli siis mä tarvisin säännöllistä liikuntaa, niin mun syöminenkin pysyis aisoissa. En siis ole niitä ihmisiä jotka palkitsee itsensä reippaasta liikunnasta herkuilla, päinvastoin! Jos en pääse liikkumaan, vedän ns. lohturuokaa. Mä olen kehitellyt tätä pysyvää uutta, tervettä elämäntapaa nyt niin monta vuotta ja tietoa on paljon – että pitäis jo tulla tuloksia! Sairastumisille ei mitään voi, mutta tälle sen myötä lihomiselle voisi paljonkin, kun vain…Joka tapauksessa kiitokset sulle tsempeistä, ne on tarpeen! Sun blogi on kerta kaikkiaan inspiroiva =)T

  8. Kiitos tästä blogistasi.Pakko käydä lukemassa joka päivä :=)Kaunistut päivä päivältä.Sinusta saa tsemppiä omaankin elämäntapa muutokseen.T.Minna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta