Ovatko äidit perheen roskakoreja?

Ootteko te lapselliset törmänneet moiseen, että suuhun livahtaa yksi jos toinen lapsilta jäänyt annoksen loppu? Oon itse koittanut opetella pois tästä sitkeästi elävästä tavasta. Ja en siis tarkoita jotain pikkufarmarin lihapataa tai kalastajan herkkua vaan sitä ruokaa (erityisesti jälkiruokaa) jota kotona koko perhe syö. Saan kiittää onneani, että meillä on kaksi karvaisempaa mutta yhtä innokasta biojäteastiaa itseni lisäksi, sillä tuleehan siitä kalori jos toinen jos syö oman annoksen päälle vielä suunnilleen toisen puolikkaan!

Tää tapa on jo kotona ihan historiaa, enkä ala haarukoimaan jotain sössittyjä lautasia. Mutta mitä jos lautasella on koskematon jälkiruoka ja olette ravintolassa? Annos pitää maksaa, miehesi on allerginen siinä oleville pähkinöille ja se jälkkäri tuijottaa sua huutaen, että syö minut -olen herkullinen! Mitä itse tekisit?

Täytyy tunnustaa, että alustuksen tarinassa on mammalta peritty kirjailijalisä. Oltiin tänään Ikeassa, jälkkäri oli parin euron krokanttipiirakka(?) ja Eliel oli syönyt siitä jo päällisen, eikä meidän perheessä ole kukaan allerginen pähkinöille… Mutta mä söin sen silti!!! Voi mua. Tuo pieni säälittävä piirakannurkka jäi -kun ajattelin että en syö sitä loppuun. Mun sydän itki verta, kun jätin sen lautaselle ;( Pelkään pahoin, että se tulee mun uniin ensi yönä. Afrikan lapset näkee nälkää ja minä menin ja heitin hyvää piirakkaa roskiin.

Voisinko muutenkin saada synninpäästön mun tän päivän ruokailuun:

myöhäinen aamiainen: kinkkupastaa ja raejuustoa
lounas: broilerin filepihvi, pasta-kasvis-mössöä (Ikea), porkkanaraastetta
            piirakan jämät
välipala: Angry birds karkkeja (Ikeasta) n.100g, Aino-jäätelöä vajaa puolikas
päivällinen: 2 niitä 7%herkkurahkoja parin tunnin välein
iltapala: tuorepastaa, broilerin filepihvi, tomaatti-juustokastiketta

Oon aivan turvoksissa eilisestä herkuttelusta ja tää päivä on mennyt aivan hälläväliä-asenteella syömisten suhteen. Koottiin Ikean huonekaluja joku 3 tuntia illalla joten ”päivälliseksi” kävin lusikoimassa rahkaa ja vasta myöhään tuli syötyä kunnon ruoka. Tein myös sen klassisen virheen, että ostin muka pojalle karkkipussin autoon kotimatkalle -ja varastin sen nukkuvan lapsen sylistä ja söin itse! Mun pitää varmaan lopettaa tää postaus, ennen kuin saan teidät ihan vihaiseksi ja räkkyämään mua ruotuun! :D Musta tuntuu, että oon niin revennyt! Mun maha on ihan kipeä kun syön niin harvoin näin paljon sokeria ja hiilareita, tuo 3 kertaa pastaa päivässä ja herkut päälle ei oo vähään aikaan kuulunut mun ruokavalioon.

Ja kuten tiedätte, ahneella on *askanen loppu…

Anna

28 vastausta artikkeliin “Ovatko äidit perheen roskakoreja?”

  1. No joo, saat anteeksi ;0pLaitetaan kunnon mässypäivän piikkiin kaikki.No hard feelings Erica =0)Mieti, et silti syönyt koko piirakanpalaa! (joo toi Ikean kakku on ihan super ihanaa!!)Ja toi biojäteastiana toimimisen lopettaminen on hyvästä, jää ylimääräiset kalorit hankkimatta. Minä henk.koht. en ole sitä harrastanut, en vaan tykkää syödä muiden jämiä =0)Jos mäkin tunnustan; hain eilen combatin jälkeen karkkipussin… en syönyt kyl yksin vaan miehen kanssa, mut kuiteski. Et siinä ne kulutetut kalorit!!!HV76

  2. Hupsista keikkaa… No tekevälle sattuu. Sitten vaan aamusmoothieta pyöräyttämään ja siitä takaisin raiteille.Älä hätäileItsekin join reilusti kuohuvaa viikonloppuna ja söin myös vähän mitä sattuu pari päivää, mutta painopa ei sitä välittänyt vaan jatkoi laskuaan.Valittelin täällä aikaisemmin kun jumittaa mutta nyt aloin laskemaan kalorit ja ravintoaineiden suhteet niin johan lähti kulkemaan. 6 viikkoa -4 kg.t. A

  3. Vähän sama tapahtuu aina mässypäivän jälkeen.. On jääny yks jäätelö pakastimeen tai vaikka karkkipussi. Järkevintähän ois nakata ne roskiin, mutta ku ei vaan raaski. :D Pitää yrittää muka perustella sillä, että ei rahaakaan nakata roskiin, mutta todellisuudessahan ne maksaa jonkun euron ja ainoa peruste on se, että haluaa syödä ne itse.. :D

  4. Moikka, nyt vaan koitat palata oikeille raiteille. Lue vaikka niitä siun omia tekstejä mitä kirjoittelit tässä parin viikon ajan kun treenit ja ruokailut meni putkeen ja miten hyvälle se tuntuikaan. Ei nuo herkut vielä lanteille jää mutta jos jatkat…….. ;-)Tsemiä!

  5. Heh, jos yhtään lohduttaa niin mulla ei ole lapsia mutta enemmän kuin kerran olen ostnut ihmisille tuliaiseksi suklaata tai karkkia lentokentiltä (matkustelen paljon) – ja sit syönyt ne itse :D Tai avannut vähän, ja eihän sitä voi sit enää lahjaksi antaa, ja sit sen on ”pakko” syödä itse ettei se mene ”pilalle”… Ja joo, kukaan ei saa multa enää nykyään tuliaisiksi mitään syötävää :D

    • Mäkin vältän noiden isojen suklaalevyjen ostamista lentokentiltä etten syö niitä itse! Kannattaa olla kaukaa viisas ja jättää ne sinne :)

  6. Jep, tutulta kuulostaa…eli meidän perheessä äiti on se jäteastia, mulla tekee aina pahaa heittää hyvää ruokaa menemään joten napsittua tulee, jos pieniä määriä jää pojilta yli. Onneks on kuitenkin tuo kaikkiruokainen koirakin, joka mielellään sekin ottaa oman osansa, ei tarvi äidin aina uhrautua :DTsemppiä matkaan edelleen, nyt vain takaisin vanhoille raiteille ja lenkkitossut jalkaan :)Teija

  7. Meidän perheessä taas mies on jäteastia, syö aina lasten ruokien ja jopa puuron jämät. Itse en pysty syömään mitään toisen nakertamaa, vaikka olisi kysymys omien lasten ruuanjämistä. :D

  8. Mulla tökkii muiden jämien syöminen, mutta tollanen jälkiruokapala vois ehkä houkutella. Tosin jos sen laittas lapselle pieniksi palasiksi, niin se olis sitten niin mössösen näköistä ettei sitä enää haluais…?”Hyvältä” kuulostaa että sulle tuli huono olo noista ruoista, itse huomasin kans jonku aikaa sitten herkutellessa saman. Toi on tosiaan aika paha, että kun on tekemässä jotain projektia (huonekalujen kasausta) niin ei malttais keskeyttää ruokailun takia. Mutta vahingosta viisastuu :)Tsemppiä ruotuun palaamisessa! :D

  9. No eihan taa enaa oikein laihdutusblogilta vaikuta ;) Nyt vaan selailet vanhempia postauksiasi, joissa pysyit ihailtavasti ruokavaliossasi. Nyt on mennyt jo monta postausta herkutellen ja aika paljon pastaakin oikeana ruokana. Taalla lukija kaipaa motivaatiota!! :)

  10. Mä oon kans ihan langennut taas pahoihin tapoihin enkä tiiä miten saan inspiraationi takaisin uuteen nousuun, mikään ei meinaan tunnu auttavan.. huooh, oon luonteeltani vaan niin laiska, apua!

  11. Kuulostaa niin tutulta että kävin yksikseni naureskelemaan tätä lukiessani :D täälläkin päästy jo eroon tuosta kotona pojan tähteitten syönnistä, mutta ravintolassa tms. huomaan että oman ruuan syötyäni napsin pojan lautaselta ranskalaisia tai sitten sitä syömättä jäänyttä jälkiruokaa, eihän nyt hyvää maksettua ruokaa voi roskiin antaa mennä?! :D

  12. Mulle on äiti opettanut että vaikka isompi annos olisi halvempi, niin silti täytyy ottaa se sopiva annos. Tää neuvo koski kyllä limupullojen kokoa, mutta silti. Mulla riippuis kyllä täysin mielialasta söisinkö ravintolassa jälkkärin joka ei ollu mun, vaan tarkotettu jollekulle toiselle. Riippuis varmaan ihan siitä että mitä vaaka on viimeaikoina näyttänyt :DTon turvotuksen suhteen.. I feel for you.. itellä on maha onneks tällä viikolla jo laskenu jonkin verran ja tuntuu jo olo suhteellisen kevyeltä (kiitos liikunnan). Turposin nimittäin yhden vaatekoon verran. Muistat vaan että se on väliaikasta ja turvotus laskee.. se on vaan nestettä :) Pitää välillä itelleen antaa sellasia oikeutuksia herkutteluun. Kyse ei ole repsahduksesta etkä sä tarvi synninpäästöä koska oot tietosesti tehny valintas, teit ikäänkuin päätöksen (vaikka jälkeenpäin voikin kaduttaa). Näin meille opetettiin tuolla painonpudotusryhmässä ja arvaa kun ennen herkkupäivää oot hyllyn edessä ja toteat itelles että ”ja tähän mun pitäs tietosesti antaa itelleni lupa eikä jälkikäteen voi valittaa?” ni monesti on saattanu muuttuu karkit esim. tuoreisiin marjoihin. ;)Sain kaverilta sellasen valokuvan itestäni missä oon sen +40 kiloa lihavempi, kannan sitä laukussa mukana ja ku juoksumatolla eilen tuli sellanen olo et ei jaksais ni muistelin sitä valokuvaa. Helposti jakso sen jälkeen :DD Karkkihyllyllä tai vaikeiden tilanteiden edessä sen valokuvan voiki kaivaa sit esiin ja miettiä kannattaako.Tsemppiä! :)

    • Oot kyllä tehnyt huikean muutoksen! Onnittelut siitä! :) Muutenkin hyviä vinkkejä sun kommentissa, oot selvästi miettinyt näitä asioita!

  13. Toivottavasti tästä mINun kommentistaNI ei synny sotaa. Poistetaan täMä tarvittaessa, mutta MINUN ON pakko kirjoIttaa.Jotenkin mINusta tuntuu, että näMä negatiivisten kommenttien kirjoIttajat o(n)VAT hiu(k)kaN kateellisia, kun HE eiVÄT itse voi syödä herkkuja. SINä syöt niitä, ja painoSI puto(o)AA silti.Mikä laihduttamisessa onkaan tavoIte? Ööö…Laihtuminen, eikö? Joten samaNTEKEVÄÄ ON (se) miten TAVOITTEESEEN (siihen) pääsee, kunhan pääsee! :DKiitos!

    • :)Niin ja faktahan on se, että jos ruokavalio on pääosin kunnossa ja harrastaa liikuntaa niin silloin tällöin voi maistaa myös herkkuja, eikä se kaada dieettiä! Kannattaa siis laittaa ruokarytmi muuten kuntoon!

  14. Moikka, löysin ihan sattumalta tämän sun blogin ja kiinnostat mua valtavasti sen takia kun mitat on ihan samat :) Aloitin itse jo viime kesänä 94 kilosta ja nyt on 78 kg nähty. Olen karpannut, mutta pitänyt herkkupäiviäkin aikalailla… Lasten tähteisiin kajoamisesta olen onneksi päässyt melkein eroon, poikkeuksena juurikin karkkipussien varastaminen! Kippaan HETI ruuat roskiin kun lapsi on lakannut syömästä ettei tule kiusausta. Ja olen alkanut annostelemaan pienempiä annoksia niille, etteivät opi äidin tavoin ahtamaan itsiään täyteen.Mulla on tavoitteena 69 kg tai ainakin 72 kg, joku henkinen lumo niissä numeroissa. Tsemppiä sulle, näytät ihan sikahyvältä!Herkkupäivistä puheenollen; eilen meni kartanon perunalastut, 2 mazariinia, puoli laatikkoa Aino-lakujätskiä ja puolikas kääretorttu. Tänään takaisin salaattilinjalla eikä TODELLAKAAN houkuttele mättö. Urp.

    • No voi sua mikä herkkupäivä :D Nyt loput piiloon niin helpottaa :)Kiva kun löysit tänne! Ihan saman verran painetaa nyt :) Mäkin odotan lukua 69kg! Tsemppiä meille molemmille!! Kiva kun kirjoitit :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta