Lauantai-iltana ravintolaan…

menojalka

Olin eilen kaverini syntymäpäivillä. Juhlimassa oli myös ihanainen Sara, hänen kauttaan olen päivänsankariin tutustunutkin. Synttäreillä olin ihan autolla, mukana puolikas pullo Jaffa lightia. Tuossa se mun tosielämän paparazzi napsi kuvia kun olin lautasen kanssa himoitsemassa tarjottavia :) Söin kanasalaattia, pari palaa patonkia ja maistoin kakkua. Tais meillä molemmilla myös eksyä jokunen karkki suuhun… Oltiin otettu sopivasti paikat just karkkikippojen vierestä!

Syntymäpäiviltä mentiin vielä Saran luokse, vaihdettiin vaatteita vähän ja istuttiin iltaa. Päätettiin lähteä myös ihan keskustaan drinkeille. Me käydään ihan liian harvoin ulkona, sillä meillä oli aivan älyttömän hauskaa. Sit se olikin stadi by night.
Havahduin myös siihen, että eipä ollut vaateahdistusta! Tiedättekö sen tunteen kun on päässyt pyöristymään ja mikään ei istu päälle. Uloslähtiessä kokeilee kaikki mahdolliset vaatteet ja ne tuntuu ihan kamalilta. Ne on ollu mulle sellaisia hetkiä jota inhoan ja aina sillon oon vannonut, että nyt on pakko tehdä muutos. Se tunne on kertakaikkisen ahdistava! Mulla oli tuollainen vähän liehuva H&M:n mahanpeittotoppi ja Pull&Bearin vaaleammat, melkein sähkönsiniset farkut. Ostin Italiasta kahden väriset ja ne toiset on ihan tummansiniset.

heijastukset tuli salamasta ja peilistä…

Ruokapuolella on mennyt salaatteja ja tänään pari palaa pizzaa. En ees jaksa olla huolissani, sillä nyt on niistä huolimatta hyvä tsemppi päällä! Kokonaisuudessaan ihan hyvä viikko takana, eilen vielä jumppa+aerobinen joten ei sitä pari pizzapalaa kaada :) Laitetaan loppuun yks pakollinen salaattikuva. Eilen syöty feta-raejuustosalaatti. Nyt kasviksia, dippiä ja nelosen leffa Himoshoppaajan salaiset unelmat.

Anna

6 vastausta artikkeliin “Lauantai-iltana ravintolaan…”

  1. Pakko kertoa, että vaateahdistus voi seurata myös liian nopeasta laihtumisesta. Laihduin mehupaaston aikana n.3 kiloa ja kun sen jälkeen aloin kokeilla eri vaatteita, totesin, että minulla ei ole enää rintoja tai takapuolta. Se oli kammottavaa, koska en halunnut lihota, mutten halunnut näyttää pojaltakaan! Onneksi paasto ei ole mikään laihdutuskeino, vaan perin päivän jälkeen vaatteet näyttivät taas hyviltä päällä. Mutta vähän aikaa oli kyllä tosi hämmentävää vaatekriiseillä laihtumisen takia :D Ainakin opin siitä sen, ettei vaaka ole ystäväni, vaan peili. En kyllä paastonnut laihtumisen takia, vaan halusin muutenkin vaan koittaa, mutta nyt tiedän, että pelkkä terveellinen ruokavalio ei ole tae unelmavartalolle. Toivottavasti sinä jaksat usein kuntoilla ja postailla siitä, niin minunkin urheiluinnostukseni säilyy!-P

    • Huih, ei kyllä kuulosta yhtään kivalta! Onneksi se oli vain väliaikaista ja oot takaisin omissa mitoissa :) Meikäläisellä ei oo onneksi ihan tuota pelkoa vielä :DJoo mä koitan kuntoilla ja kirjoitella siitä teille, tsemppiä sinne myös :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta