Imetyspulmia?

Täällä kärsitään influenssasta eli meillä ollaan kipeänä vieläkin. Esikoinen on ollut nyt viikon jo kipeä, eilenkin oli vielä lämpöä. Mulla on koko viikon ollut kurkku kipeä, aamuisin on sellainen olo että oon yöllä syönyt siilin. Silmät on rähmineet jo neljä päivää eli orastava silmätulehduskin vielä. Kaiken kukkuraksi eilen sai tuo pieninkin tän kaiken köhän ja nuhan, plus päälle mun silmätulehduksen :( Voi äidin pieniä! Tosi kurjaa tää sairastaminen.

Eilen reippaana iltalenkille,
koirat innokkaina seuralaisina!

Oon ollut vähän surkeana, kun etenkin tällä viikolla on alkanut tuntumaan, ettei maitoa oikein tuu :( Oon ihan väsynyt ja haluaisin nukkua vaikka kuinka paljon ja sit tuntuu et tuo imetys vie musta kaikki mehut. Kestää pieni ikuisuus ennen kuin maidon heruminen alkaa ja tyttö monesti hermostuu odotteluun josta seuraa huuto. Se on kauhea noidankehä kun itse jännityn siitä etteikö sieltä mitään tuu ja tuntuu et koko heruminen estyy. Vihdoin imetys alkaa mutta pienet huikat vaan otetaan ja jäädään ehkä vähän tyytymättömäksi. En tiedä huutaako mun kroppa nyt lisää energiaa niinä päivinä kun on suuremmat himot syödä ruokaa vai onko ne vaan mielitekoja jotka ovat seurausta vuosien sokerinsyönnistä. Epäilisin jo heikentynyttä insuliiniresistenssiä jos en olisi käynyt sokerirasituskokeessa, mutta oon käynyt ja hyvin näytti haima tuottavan insuliinia -lihavuudesta huolimatta.

Onhan se varmaan tuo vauvan ikäkin, 7,5kk kun syödään jo reilummin kiinteitä niin ne imetysvälit pitenee mutta silti mulla on epäilykseni. Imetyskertoja tulee vuorokaudessa parhaillaan kahdeksan joista kolme on yöllä. Nuo nyt on suunnilleen eli voi vaihdella jos tarkkaan laskisin. Päivällä rinnalla ollaan ihan pieni hetki vaan, pää pyörii siihen malliin ettei malteta ollenkaan keskittyä syömiseen. Iltaisin syödään vähän pidempään mutta se taas on usein pienen kitinän kanssa. Yöllä oon taas joutunut nousemaan ja heijaamaan imettäessä, aika pitkän tauon jälkeen (meillä on ollut tällainen heijauspakko, että syö rauhassa..) Sitten mä täällä kuljen silmät ristissä, kannan tyttöä ja koitan imettää että pysyis noilla tärkeillä yöimetyksillä tuo maidontuotanto yllä. Tyttö kuitenkin haluaa maitoa ja karjuu kunnes tulee eli ei oo siitä kyse että tyrkyttäisin nukkuvalle.

En sano ollenkaan, että tämän tien valitseminen olisi ollut helppoa. Mulla on ollut tavoitteena mahdollisimman pitkälle onnistunut imetys, eikä se oo ollut tämän lapsen kohdalla ollenkaan helppoa. En  oikein osaa päättää mikä vaikutus dieetillä on koko hommaan ollut, alussa tuntui että maitoa tuli paremmin kuin ikinä ja nyt on ihan eri fiilis. Ehkä tällä viikon sairastamisella on ollut vaikutuksensa kun ei maito virtaa niin vuolaasti.

Välillä tekis mieli vetää kaikkea kaksin käsin, et ”tissimaitoonhan se menee” ja eilen myöhäisinä yön tunteina (tunteja rahkailtapalasta) söin ison kourallisen pieniä foliopäällysteisiä täyssuklaamunia, sillä verukkeella ettei maitoa tuu :( Joo, ois varmaan pitänyt syödä pari leipää jos sillä verukkeella syö! Oon vaan niin väsynyt kun melkein joka toinen ilta on kauheesti mielitekoja. Jos koko viikon pystyn menemään nukkumaan syömättä mitään ylimääräistä niin viimeistään sit seitsemäntenä päivänä syön jotain herkkuja. Nyt on sellanen olo, et taas mut kivitetään ja inhottaa tunnustaa synnit tänne… En mä itsekkään käsitä mihin se mun päätöksen voima katoaa kun seuraavana päivänä syön suklaata. Ei tää painonpudottaminen pelkästään helppoa ole.

Masentaa kaikki tyynni!

Anna

21 vastausta artikkeliin “Imetyspulmia?”

  1. Älä välitä sortumisista. Olet mun idoli jo nyt :) Miten musta vaikuttais siltä, että tarviisit lepoa ja jotain muuta ajateltavaa kuin laihdutus/syöminen :)

    • Oi miten ihanasti sanottu! <3Onneksi ensi viikolla aloitan taas yliopistolla niin jospa se tois ihan muuta ajateltavaa. Toisaalta tuo syöminen on kokoajan läsnä ja sen ”liika ajattelu” on tosi vaikeaa välttää :( Mutta totta varmasti, et nyt pitäis jotenkin saada muutakin ajateltavaa!!!

    • Mie oon anonyymin kanssa samoilla linjoilla. Jotain muuta hetkeksi elämään kuin pelkkä ruokien punnitseminen. ;)Jossain vaiheessa ”tympääntyminen” varmasti iskee jokaiselle, joka kilojen kanssa kamppailee. Ei sitä aina voi jaksaa paahtaa eteenpäin samalla tempolla, ihminen se sinäkin vain olet. :)Oot saavuttanut jo tosi paljon ja olen varma, että tää surkufiilis on muutaman päivän päästä menneen talven lumia! Tsemppiä! :)

  2. Harmi kuulla et siellä ollaan menty mieli matalalla :( Itselläni ei oo lapsia niin en imetysasiaan osaa ottaa kantaa, muuta kun voimia ja tsemppiä toivotan!Mutta tuosta suklaansyöpöttelystä, ensimmäinen reaktio oli että ”ah sä et olekkaan superihminen!”. En siis iloitse epäonnistumisesta (todellakaan!), vaan on ihan uskomattoman helpottavaa kuulla että muutkin painivat tän asian kanssa! Välillä meinaa heittää kirveen kaivoon, kun vaikka pitäis olla kaikki maailman motivaatio ja syyt tähän painonpudottamiseen, niin silti tulee työnnettyä karkkeja suuhun, MIKSI oi miksi. Kyllä mä yritän miettiä tosi heikkoina hetkinä ja morkkiksen syövereissä, et en kuitenkaan aio ilman herkkuja elää lopun elämääni, niin kohtuudella voin sallia niitä itelleni tän dieetin aikanakin (vaikka se työntääkin päämäärää aina vähän kauemmas tulevaisuuteen).Tuli jotenkin kauheen sekavaa tekstiä, mutta tiivistettynä tää kaikki sepustus: iso tsemppihali täältä ruudun tältä puolelta!

    • Juuh en ole!!! Ymmärrän mitä tarkoitat ;) Oon ollut jo poikkeuksellisen tiukka dieetin suhteen jos vertaa aiempaan laihdutushistoriaan eli kyllä mullakin niitä mielitekoja on, oon ihan samanlainen kuin sinäkin! En mäkään varmaan täysin ilman herkkuja oo, kunnes joskus tulevaisuudessa jos oon jollain kisadieetillä ;) Nyt oon vielä imettävä mamma joka vaan tiputtaa raskauskiloja niin ehkä tää ei oo haudanvakavaa.Kiitti tsempistä! :)

  3. Laihdutus ja painonhallinta ovat elämäntapoja ja valintoja, eivät koko elämä! Joskus toiset asiat vaativat enemmän aikaa kuin toiset. Valitettavasti me laihuttelijat emme pääse kuurin ajaksi elämään tyhjiössä jossa olisi vaan me ja meidän paino vaan muukin elämä pyörii rinnalla koko ajan. :) Tiedän mitä tunnet sillä itsellä joskus opiskelu vaatii niin suuren määrän keskittymistä ja aivokapasiteettiä ettei ole enää yksinkertiasesti voimia pohtia syömisiä, pitää kuitenkin varoa ettei päässä räjähdä. Nyt näyttäisi että sinun aikaasi vie enemmän äitiys ja ennen kaikkea sinä itse, että saisit lepoa ja koska tunteja on vuorokaudessa vain 24 ja sinun voimasi rajalliset niin anna voimat sinne missä niitä tarvitaan ja ota laihdutuksesta pois. Aina ei voi olla kaikessa täysillä mukana ja kaikessa hyvä. Tämän sanon nyt sillä että kuulostat hieman samanlaiselta suorittajalta kuin minä: haluat tehdä paljon ja haluat olla siinä paljossa hyvä. :) Olet tullut pitkän ja hienon tien jo eteenpäin sekä tasapainoillut nuorallatanssijan tavoin imetyksen, perheen, kuntoilun ja ruokavalion kanssa eikä sitä kaikkea kannata heittää hukkaan väsyttämällä itseään loppuun! Ole itsellesi armollinen ja keskity siihen mikä nyt on tärkeintä, ota pari askelta taaksepäin, parin päivän päästä varmasti näyttää asiat jo helpommilta. Tsempit ja voimahalit!

    • Kiitos viisaista sanoista ja haleista!Tietysti kun kirjoittelen blogissa pääasiassa laihduttamisesta niin voi vaikuttaa vielä enemmän siltä etten muuta mietikkään. Pitää silti koittaa saada elämän muut asiat etusijalle, tietysti laihduttamista unohtamatta!Ehkä huomenna jo helpottaa :)

  4. Moikka Erica! Mä oon kans Liten ylläpitäjissä ja mulla on samanikäinen heinäkuun tyttö, jota yhä imetän. Yöllä noin 4 syöntiä ja päivällä ehkä 5-6. Ollaan muutenkin melkein samankokoisia! Oon tykänny lukea sun blogia, kun kuitenkin on samanlainen tilanne, minäkin kotiäitinä ja painoa pitäs saada pudotettua. Nyt on mulla lähtenyt 9kg, ja sulla täys 10kg! Skool sille!Meillä kans tuo flunssa vaivaa koko perhettä.. Mitä jos koittasit flunssan aikana syödä esim miesten ruokavalion mukaan? Maidontuotantoon tarvii nimenomaan enemmän hiilareita! Tai koitat pitää oikeaoppisen hiilaritankkauksen? Mullakin nää tissit välillä on niin tyhjät pussit ja heruminen kestää minuutteja, mutta hiilareiden lisääminen auttaa. Kokeile, jos sillä saisit onnistumisen tunteita vielä imetyksessäkin, eikä tarviis kokea huonoa omaatuntoa ja makean nälkä saattaa myös kadota..Kaikkea hyvää!-Ninni-

    • Oi kun mukava saada vertaistukea!! Ehkä pitää olla armollisempi vaikka fitfarmilla kyllä kannustetaan todella tarkkaan ohjeenmukaisuuteen. Tiedä nyt sitten mitä tekis?! Joka tapauksessa imetys on mulla etusijalla, toisaalta en haluais käyttää sitä tekosyynä kaikkien herkkujen syömiseen mihin taisin tuossa postauksessa sortua… :D

  5. Kuulostaa tosi tutulta myös :)Itse olen kanssa samaa mieltä että älä tunne syyllisyyden tunnetta, olis mukava sanoa että anna lipsua rauhassa mutta itsestäni tiedän sen verran oman projektin kanssa että jos annan lipsua niin se on menoa, mutta laihdutuksen tulee silti tapahtua hyvällä mielellä, sulla pitää riittää energia tärkeimpiin eli lapsiin :)Tiedän ton herkkuhimon ihan tasan tarkkaan.. muksun ollessa vuoden ikäinen alkoi mun laihdutukseni, ja tiputettavaa oli 15 kg,vaikein ongelma oli juuri herkuista ja ylensyömisestä luopuminen.Heti kun tein päätöksen että laihdutus alkaa tuntui että kiristi 24/7 vanne päätä kun se herkuttelun ja mässäilyn tarve oli aivan valtava! Vaikka normaalisti jo ennen laihdutusta söin perusterveellisesti oli laihdutuksessa iso miinus mun kohdalla että retkahdukset ei ole mitään ”otanpa yhden palasen suklaata” vaan sitten kun se retkahdus iski oli kuin olis hypnoosiin mennyt ja suklaalevy meni sekunneissa :DMorkkis oli jälkeenpäin aina, mutta jos en olisi päästänyt itseäni lipsumaan sillointällöin olisi ärsytys ollut niin päätähuimaava ettei tosikaan.. ja just niiden harmitusten takia jälkeenpäin sain oman retkahtelun taas sit haltuun :)Tsemppiä! Olet tehnyt mahtavan urakan jo nyt! Ja kun mietit miten iso elämäntapamuutos sulla on ollut meneillään ja miten paljon olet ruoka/liikunta-tapojasi muuttanut entisestä niin ei voi mennä huonoon suuntaan jos retkahdatkin kun perusrunko elämäntavoissa on jo kunnossa, älä ole liian rankka itsellesi, tolla tahdilla se kroppa mihin tavoittelet tulee 110% varmasti nopeammin kuin tajuat :)

    • Ihanan kannustavaa tekstiä! Todellakin! <3Onneksi mun ystävä Sara ymmärtää, mun mies ei taas voi käsittää tätä mässäilyn tarvetta ja oi että kun sain kotona huutia tekosyistä, selittelystä ja siitä etten oo vaan päättänyt. Just. Miehet ei tosiaankaan tiedä! :D

  6. Moi!Tutilta kuulostaa nuo imetyspulmat, oon paininut samojen ongelmien kanssa molempien lasteni kanssa… Aluksi maitoa tuntuu tulevan tosi hyvin, mutta sitten kun aloittaa kovan treenaamisen ja puhtaan ruokavalion, niin maitoa ei enää tulekaan ollenkaan niin hyvin. Oonkin joutunut molemmilla kerroilla luovuttamaan muutaman kuukauden yrityksen jälkeen, ja siirtymään pulloruokintaan. Olisi varmaan vaan pitänyt tajuta relata ruokavalion kanssa vähän… :-/Yritä tosiaan nostaa hiilareiden määrää hieman, ja nipistä sitten vaikka vähän jostain muusta jos tarpeelliselta tuntuu. Ja ennen kaikkea muista juoda tosi paljon nestettä, silläkinhän on iso merkitys maidontuotannolle. Tsemppiä treenailun, ruokavalion ja vauvaelämän yhdistämiseen – suht samassa elämäntilanteessa olevana lueskelen blogiasi mielenkiinnolla :)

    • Ihanaa saada täältäkin vertaistukea! Kiitos kokemuksistasi. Älä turhaan harmittele menneitä, jos olisit tiennyt että niin käy niin olisit varmaan höllännyt jo ajoissa.Teit varmasti parhaasi!Pitää kokeilla miten saan tästä mahdollisimman toimivan paketin jossa asiat on oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Oppia ikä kaikki! :)

  7. Täälläkin on aikalailla samanlaisessa vaiheessa elämä. Kiloja pitää karistaa, kun ruoka maistui pikkuvauva kautena vähän turhankin hyvin. Kroppa pitäis saada timmimpään kuntoon muutenkin ja imetettävänä ja hoidettavana on 7kk1viikko vanha lapsi. Ihanaa on ollut seurata blogiasi ja käynkin hyvin usein tarkistamassa olisiko mitään uutta. Mullakin on imetys vähentynyt pienen ajan sisällä merkittävästi. Pulloruokintaan en ole vielä mennyt, mutta lähellä alkaa olla sekin ajatus. Kunnon imetyksiä on vain n.3 päivässä. Tsemppiä kovasti uurastukseesi ja onnittelut jo saavuttamiisi tuloksiin. Ne on huikeat.

    • Siellä on ihan samanikäinen pieni sitten :) Kolme kertaa kuulostaa jo tosi vähältä, koita lisätä etenkin yöimetyksiä jos haluat vielä jatkaa pitkään. Tai enhän minä tiedä, hiljalleen lopetteleminenkin onnistuu noin jos haluat sitä :)Kiitos hirmuisesti onnitteluista, en nyt tiedä onko niin huikeat :) Pitkä matka vielä edessä! Tsemppiä siis tarvitaan :D

  8. Mitä jos ottaisit nyt hieman rennommin ton dietin kans vaikka viikon ajan? Söisit vaikka samoja ruokia samoihin aikoihin, mutta hiukan vapaammin ilman punnitsemisia? Ja vaikka ekstrahedelmän tai jotain muuta pientä lisää? Mulla itselläni loppui imetys kun neiti oli 8,5kk. Ja juuri tuollaista meiniki oli meilläkin ennen sitä, paitsi yösyönnit loppu onneksi 6kk iässä. Ei tytölle sitten lopussa enää kelvannu vaan piti pullosta saada. En tiedä oliko kyseessä vaan tietty ikä, kun oma tahto kehittyy ja kaikki muu kiinnostaa niin paljon enemmän, vai oliko kyse tästä mun laihdutusprojektista. Jos nyt olisin tuossa tilantessa, niin tekisin toisin kuin mitä tein. Eli kokeilisin vielä että johtuiko imetyksen takkuaminen laihdutuksesta vai ei.. Minua hieman harmittaa kun tosiaan en voinut imettää sinne yhden vuoden ikkään asti. Jos sulle imetys on tärkeää, niin panosta siihen, ainkin näät johtuuko temppuilu sun syömisestä vai mistä :)Tsemppiä hirmuisesti tähän projektiin, hienosti sä vedät :D

    • Kiitos vertaistuesta ja kokemuksista. Itse aion tehdä juuri noin, yritän sinne vuoden ikään ainakin siukua ja jos dieetti on liian tiukka niin höllään siitä. Meillä ollaan jo valinta tehty, eikä pullosta haluta juoda ollenkaan! Siksi pitää saada tuo maito riittämään liikkuvan neidin tarpeisiin :)Fitfarmilla oli kyllä ohjeena imettäville, että seuraa just itse omia tuntemuksia ja ruokavalioon saa lisätä tavaraa jos tuntee tarvetta sille! Eli ei tässä onneksi hätää ole, vedin eilisen sitten rennommin ja aamulla maito suihkusi pitkästä aikaa :) Liekkö fysiologista vai täysin henkistä tuo ruoan vaikutus maidontuotantoon, vaan tokko tolla väliä :DOli dieetti tai ei niin tuntuu et 7-9kk ikä on monille sellainen et imetys loppuu vauvan tahdosta. Se on harmi kun toisaalta siinä ois enää niin lyhyt aika siihen et vois suoraan siirtyä lehmänmaitoon :) Älä tunne huonoa omaatuntoa! Vanhoja on turha surra, ensi kerralla olet viisaampi (nimimerkillä esikoista 9,5kk imettänyt -joka nyt aikoo yrittää siukua pidemmälle) :D

  9. Heippa.. Onx tää eka -10kg rajapyykki myös joku koetinkivi koska muakaan ei huvita, ei pätkääkään. Oon ihan kurkkuani myöden täynnä noita samoja ruokia päivästä toiseen eikä musta ees tunnu et olisin sen kymmenenkiloa laihtunu. Ääääää.. Ärsyttävää! Mut tästä on päästävä yli ja matka jatkuu !Imetykseen haluaisin kommentoida sen verran, että tuntui kovin siltä että juuri sinulle imetys on tärkeää, entäpäs lapsesi? Ehkä hän kokee olevansa jo riittävän iso tyttö ja haluaa sen itse lopettaa. Nimittäin itsellä esikoisen kans kävi juurikin noin 8kk ikäisenä, siitä ei vaan tullut enää mitään. Tahtojen taistoa molemmin puolin.. Kun taas toisen tytön kohdalla taistelin imetyksestä ihan alkumetreistä lähtien ja sinnittelin 5kk ikään asti, kun tissin antaminen loppu helpottu yllättävän monikin asia. Kannattaa siis puntaroida asiaa myös vauvan näkökulmasta ja ehkä omaa elämääsikin helpoottaaksesi, eikö? =)Laidutuksella ei omien tietojen mukaan pitäisi olla merkitystä, kun syöt hyvin, monipuolisesti ja terveellisesti kuitenkin. Mutta hirmuisesti tsemppiä arjen askareisiin ja tähän pirun tylsään laihduttamiseen !! =)

    • Meillä ei huolita pulloa ollenkaan enää! Jossain vaiheessa söi pumpattua maitoa pullostakin mutta ei oo enää kahteen kuukauteen suostunut ottamaan pullosta hörppyäkään eli mielummin syö rinnasta. Ei siis ole pelkästään meikäläisen toive kun tyttö on kuitenkin tuollainen tissitakiainen. Muutenkin tänään on taas helpottanut, uskon että nää on ohi meneviä kausia kun on haasteellisempaa. Enkä ihan haluais et 7,5kk ikäinen vielä vierottaa, eikä taida olla nyt siitä kyse.Mutta tuohon rajapyykkiin! Kai se on luonnollista et tulee näitä koetinkiviä ja motivaationpuute-päiviä! Kyllä ne menee ohi ja dieetti jatkuu pian taas yhtä kivuttomasti :) Kauheesti tsemppiä takaisin sinne!

  10. Heips taas! En usko myöskään et kyse on siitä, et tyttö olis jo liian iso tyttö syömään rintaa :). Kuulostaa hyvin samalta mitä meillä on touhu tällä hetkellä, päivällä imetykset on pääsääntöisesti lyhyitä imaisuja ja nekin aikamoisen säheltämisen jälkeen (oikeastaan vain ennen päiväunia saan syömään kunnolla ilman säheltämistä), iltaisin malttaa olla vähän paremmin rinnalla ja yöllä syö 2-3 kertaa oikein hartaudella. Taitaa olla aika harvinaista kuitenkaan loppujen lopuksi, että ihan pelkällä rintamaidolla oleva vauva yhtäkkiä vierottais itsensä 7-8kk ikäisenä…ainakin tällainen fiilis on itsellä, ja vähän samaa jutusteli yksi imetystukihenkilö jonka kanssa asiasta juttelin :)Minulla oli tuossa kausi, kun olin itse kipeänä, väsynyt ja stressaantunut imetystaisteluista, että maidon herumisen alkaminen kesti iäisyyden. Ja vielä kun kiinteät alkavat viemään jonkin verran jo tilaa maidolta, niin se teki vielä haastavammaksi saada poikaa rinnalle. Se meni kuitenkin ohi, ja nyt onkin ollut sillälailla seesteisempi kausi tuossa imetyksessä että maitoa tulee hyvin ja heruminen alkaa suht nopsaan…säheltämistähän se on edelleen meillä, mut sitä se on ollut jo pitkän aikaa, kuulunee tähän ikään kun vauvan pitäis saada tehdä kymmentä asiaa yhtä aikaa samalla kun rinnalla on :DMuista kuunnella kehoasi, imetys vie tässä vaiheessa äidin energiaa suht paljon, varsinkin kun kaikki vauvan saama maito tulee rinnalta. Ole armollinen itsellesi ja ota jotain ylimääräistä syötävää jos siltä tuntuu, ettet millään jaksa…se voi olla ihan kehon tapa kertoa, että nyt mennään liian vähällä energialla. Ja vielä puolikuntoisena asia korostuu ihan eri malliin. Tsemppiä matkaan vielä!Teija

    • Kiva kuulla miten teilläkin menee :) Ja kiitos tsempistä imetysasiassa! Täytyy kyllä tähän kertoa, että kun söin lauantaina niitä suklaamunia ja sunnuntaina vapaammin, sen mukaan mitä tuntui että keho tarvii niin eilen, tiistaina mulla oli rinnat ihan täynnä maitoa, oikein kipeät ja sitä suihkusi ihan mahdottomasti. Tuossa oli vielä pari yötä imetyksiä aika tiheästi kun nuhainen neiti syö mielummin maitoa kun muuta ruokaa. Eli uskon kyllä et ruoalla on jossain määrin vaikutuksia myös maitomäärään. Nyt olen onneksi taas viisaampi ja uskon, että tasapaino löytyy :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta