Lihavuuden huonoja puolia

Meidän asunnossa ei ole erillistä vaatehuonetta joten vaatteille olevaa säilytystilaa ei ole järjettömän paljon. Mun käytössä on yks hyllykaappi ja sitten tangolla varustettu leveämpi kaappi on miehen kanssa puoliksi. Niiden lisäksi oon vallannut pojan huoneen kaapeista jo kolmasosan. On sanomattakin selvää montako Ikean säkkiä jää kellarin uumeniin… -liian monta! Oikeastaan koko vaatehomma lähti käsistä ensimmäisen raskauden aikana, kun mun paino nousi niin paljon. Viimeisilläni painoin yli 100kg ja sen kokoiselle ei kyllä mahtuneet samat vaatteet kun raskauden alussa (70kg). Noh, synnytyksen aika tuli ja mahan piti lähteä vaan ei ne vaatteet vieläkään mahtuneet. Siitä asti vaatteita on kertynyt miltei joka kokoa… Ei oo helppoa kun on just joku kiva talvitakki, niin seuraavana vuonna se ei mahdu päälle tai toisinpäin. Oon jo pitkään harkinnut että merkkaisin kellarin pussit tyylillä Erica 65kg, Erica 75kg ja Erica 85+. Sit ei tarttis kaikkia penkoa kun etsii jotain tiettyä!
L, XL ja XXL

Oon tällainen tavallinen isotyttö, joka pukeutuu mieluiten mustiin leggingseihin. Nehän hoikentaa ja haluan tietysti korostaa mun siroja nilkkoja! Onneksi leggareita saa Kiina-trikoosta kulutustavarana, kun niistä kuluu aika nopeasti haarat puhki. Lyhyen kaivamisen jälkeen löysin tuohon kuvaan kolmea kokoa, vaikka voisin miltei vannoa, että yhdet M-kokoisetkin löytyy siltä kesältä kun menin naimisiin ja olin vielä laiha. Lihomisen huonoihin puoliin kuuluu ehdottomasti se, että vanhat vaatteet ei mahdu päälle. Toisaalta toivon, että nyt pääsen nauttimaan käänteisprosessista, kun kilojen kaikotessa mun vaatevarasto on täysin toisenlainen. Laihavaatteet on nyt vaan niin paljon nätimpiä!

häämatkalla kun takki oli vielä sopiva

tästä meni myös vetoketju kiinni…

En millään haluaisi tehdä tätä kutistumistemppua enää kolmatta kertaa. Vaikka olenkin luottavaisin mielin, että pääsen vielä omaan kokooni sillä olen tehnyt sen kerran aiemminkin niin olen myös huolestunut. Onko sisälläni ikuinen läski, joka odottaa hetkeään päästä taas valtaan? Kuinka vaarallista näin hurja painonvaihtelu oikein on? Ja mitkä ovat ne syyt jotka ovat johtaneet ylipainooni?
Ruokavalion noudattaminen on ollut minulle lastenleikkiä mutta se miten psyykkinen terveys pysyy mukana, jää toistaiseksi vielä arvoitukseksi…

Anna

7 vastausta artikkeliin “Lihavuuden huonoja puolia”

  1. Oletko miettinyt elämää laihdutusprojektin jälkeen? Nimittäin suurin virhehän on sitoutua tiukkaan laihdutusruokavalioon ja laihtumisen jälkeen palata siihen samaan, joka johti lihomiseen. Juuri tuon syyn takia kammoan kaikkia laihdutuskuureja ja yritän mieluummin vaihtaa elämäntapojani pysyvästi.

    • Kovasti teen ajatustyötä kokoajan. Eniten mietityttää mahdolliset tulevat raskausajat ja niiden aikana katoava kontrolli omasta vartalosta :/

  2. Mä niin hykertelen täällä, tää on blogi on just mulle! Täysin samoissa kiloissa seilattu.Tsemppiä ihan hulluna! Sä ootkin jo hyvässä vauhdissa :)Mäkin kävin tänään jumpassa, ekaa kertaa pariin vuoteen! Huh, teki hyvää!T.Hanna (sama, joka kommentoi jo johonkin aikaisempaan postaukseen)

  3. Kiitos Hanna! Näköjään meitä on muita samanlaisia :) Kiitos kovasti tsempistä, kyllä sitä tähän matkaan tarvitaan! :)Ja loistavaa, että pääsit jumppaamaan, hienosti tehty! Jatketaan samaan malliin :D

  4. Hienosti menee, mahtavasti lähtenyt paino putoamaan :). Tuntuuko, että ruokamäärä gfg:ssä on riittävä, ettei oma maidontulo vähene? Itse en tuolla dieetillä pysty olemaan, mut muuten katsonut tarkemmin mitä suuhuni laitan sekä liikkunut entistä ahkerammin ja jättänyt ne herkut pois, niin yhtäkkiä onkin tullut sellainen fiilis, ettei maitoa tulekkaan enään niin hyvin kuin aiemmin…ja kuitenkin syön mielestäni aivan hyvin ja monipuolisesti, eli nälässä en kyllä tässä elele :). Pitää ihan tosissaan nyt miettiä, mitä lisäilen ruokavaliooni ettei tule liikaa kalorivajetta (onko sellaista sanaa??). Vettä juon ihan kiitettävästi, ettei ainakaan siitä ole kiinni. Mut ehkäpäs se tästä, enköhän mie jonkunlaisen kultaisen keskitien löydä miten saan syömiset ja liikunnan oikeaan suhteeseen niin, ettei imetyskään kärsi :). -Teija-

  5. Kiva blogi!Tuo henkinen puoli on tosi tärkee! Itse oon ja onnistuneesti pari kertaa pudottanut painoa reippaastikin. Nyt toisen kerran jälkeen oon satsannu erityisesti tuöhön henkiseen puoleen ja uskon olevani vahvempi taistelussa kiloja vastaan.Tsemppiä sinne!

  6. Kiitti Laiskiainen! Täytyy todella tutkiskella itseään ja hoitaa myös tuota henkistä puolta tässä prosessissa. Onnea kilojen tiputtamisesta! Toivottavasti tulen yhtä viisaaksi kuin sinä!Teija: Toistaiseksi kaikki hyvin! Ehkä kiinteiden aloituksen myötä on vähentynyt muutenkin tuo imetys. Mutta samoilla jekuilla jatkan kuin ennenkin! :) Tykkään kauheesti tuosta gfg-ruokavaliosta! On kyllä laittanut imettäjille suositellun hiilihydraattilisän myös lounaalle ja tänään söin välipalalla myös hedelmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta