Motivaatiota

Heittäydyin väineurheilijaksi ja ostin viime viikolla uusia urheilukenkiä. Toiset on talvilenkkarit ulkoiluun ja toiset sisälle, salilla käyntiä varten. Oon käynyt sauvakävelemässä ja nuo talvikengät on ainakin ihan mahtavat! Joskus aikoja sitten päätin, että urheiluvarusteista en tingi, jos se saa mua yhtään paremmin liikkeelle! Rahan määrä on kuitenkin aina vakio, eli olkoon sitten jostain muusta pois.

Nämä löytyi tammikuun alennysmyynneistä Stockmannilta
ovh 109, maksoin 65e, jei!
Sauvakävelijän on helppo hymyillä!
Huomaa punaiset posket iltalenkistä :)

Mietin mitä kertoisin mun historiasta, varsinkin niille lukijoille jotka ei mua tunne… Vaikea saada tiivistettyä mitään elämänkertaa yhteen postaukseen, mutta eiköhän tässä matkanvarrella tule kirjoittaja tutuksi.
Painohistoria on ollut nousua ja laskua aika moneen kertaan. Pahimpia vaihteluja ovat olleet raskausajat, jolloin mulla on paino noussut kolminumeroiseen lukemaan. Aikuisiällä oon yleensä n.68-73kg välillä mutta sitten nää raskausajat on oma lukunsa. Esikoisen odotusaikana taisin tehdä jonkun valtakunnan ennätyksen kun sain 35kg, se lähti 10 kuukaudessa. Nyt tyttärestä tuli ”vaan” 27kg ja vauvakiloja on jäljellä 14, nyt tyttö on pian puolivuotias. Homma on melkein plus/minus-nolla kun lähtöpainoa oli reilusti enemmän…

Missä sitten mennään tänään?


Aloitin elämäntaparemontin tunnollisesti 1.1.2012, mutta en sano tätä uuden vuoden lupaukseksi, ettei se petä. Puntari oli jämähtänyt 95 kiloon jossa se on ollut jo viisi kuukautta. Mun ehdoton hyvänolon raja on 75kg, sen jälkeen olo on lihava. Semmonen kiva olo tulee kun paino on 68kg ja reeni maistuu! Laitan pari kuvaa, päättäkää te kumpi on parempi?

64kg/172cm, ennen lapsia v.2006
 
fitness-pose edestä
sama lasten välissä 6/2010, 68-70kg
lihotuskuuri toiminut, rv 41 7/2011,
 paino himppasen yli 100kg…

Nyt ehkä kuolen häpeästä, mutta laitan kuvan tältä päivältä. Yhden mahdollisimman suttuisen mahanpaljastuskuvan, parempaa en kehtaa! On tää kamalaa!
Jotenkin mä oisin mielummin se fitness-kissa…

10.1.2012 /94kg
Anna

7 vastausta artikkeliin “Motivaatiota”

  1. No jos se lainkaan lohduttaa niin ite olen lihonut ilman lapsia (eli täysin omaa tyhmyyttä, eikä noin järkevästä syystä) tuon saman eli 2006 vuonna 164cm/59 ja 2010 kesällä 164 cm/ 97 kiloa, siinä se jumi vuoden… Tällä hetkellä paino puonnut 90 kiloon ja GFG:llä jatkuu.

    P.S Bongasin sut GFG:stä eli en oo mikään ihmehiippari nettiblogeissa :D

  2. OI, kiitos tästä!
    Samma här. ennen lapsia 68kg, viimesillään raskauksissa päälle satku ja nyt (nuorimmainen 4kk) pikkasen enemmän kun sulla.
    Mahtavaa löytää laihdutus-blogi jossa pyöritään samoissa lukemissa ja kenties tavoitteissakin. :)
    Mielelläni seurailen muutostasi ja toivon, että se tsemppaa minuakin.

    Hanna, joka eksyi tänne googletellessa laihdutus-blogeja

  3. Voi Maikki ja Hanna! Ihanaa etten ole yksin! Jotenkin oli kamala kynnys myöntää että painoa on rutkasti liikaa ja ottaa kuvakin itsestä, mutta nyt tuntuu että taakka on pudonnut harteilta. En usko että muutokseen pystyy jos ei myönnä että on ongelma. Nyt tuntuu että pystyn mihin vaan! Pysykää lukijoina, se työntää muakin eteenpäin kun huomaan että kävijöitä on :) Yhdessä tsemppi päälle!

    • Vou, hatun nosto! Pääsit hei jo ekan raskaudenki jälkeen takas noin UPEESEEN kuntoon, joten varmasti pääset siihen uudestaankin :) Mä pidän tsemppiä sulle, ja yritän tulla itsekin perässä!

  4. Vau hei, oli pakko tulla kattoo alotuskuvia, ootko itse huomannut kuinka älytön kiinteytyminen on tapahtunut jo näin lyhyessä ajassa? :) Tosi upeeta!

  5. Löysin blogisi. JA luen sen alusta loppuun! Aloitin just tässä vuoden vaihteessa saman projektin ja TODELLA lohduttavaa huomata, että ainakin sinä olet päässyt hyvinkin rivakasti eteenpäin. Eli vaklailen täällä vinkkejä. :) Itellä lähtöpaino oli, 95,5. Tavoite aikalailla samassa kun sulla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta