Oikeaa mielentilaa rakentamassa

Olen istunut tämän syksyn akateemisen kirjoittamisen kurssilla graduntekijöille. Kurssia on ollut vain kerran viikossa mutta se on ollut syksyni ilo ja valo. Olen saanut kurssin aikana luotua varmuutta itseeni, että selviän työstä ja nautin siitä, että minulla on ollut aikaa edes kerran viikossa prosessoida ajatuksiani tulevasta. Kun aloitin minulla oli vain ohjaajat sekä työnimi tutkielmalleni. Nyt olen saanut tutkimussuunnitelman hyvään alkuun, itse tekstiä on useampi sivu kirjoitettuna ja sitäkin enemmän minulla tietoa korvien välissä, mikä vielä odottaa ulostuloa. Perehtyminen aiheeseen on aina pitkä prosessi, joka vaatii paljon lukemista, jotta pystyy tuottamaan pohdiskelevaa asiantuntijatekstiä ja yhdistämään eri tutkimuksien tietoa keskustelevassa hengessä.

Se miksi kirjoitan tästä blogiin ei suinkaan ole sitä, että haluaisin kerskua opiskelulla. Suomessa ja maailmalla on monta graduntekijää tälläkin hetkellä, eikä työ ole vielä mikään tohtorintutkielma. Kirjoitan ehkä eniten siksi, että olen itse haaveillut tästä jo pitkään. Katkonainen opiskelutaival on oikeasti saattanut minut tähän vaiheeseen opinnoissani vihdoin ja viimein.

”Gradukurssilla meiltä kysyttiinkin: Miksi sinä haluat kirjoittaa gradun?

Aikaa oli 5-10 minuuttia ja visio pyydettiin kirjoittamaan vapaan kirjoittamisen tekniikalla jossa kynä liikkuu kokoajan, eikä mitään pyyhitä. Olin valmis varmaan jo kolmen-neljän minuutin jälkeen ja tässä on tekstini.

Haluan että gradu yhdistää tieteitä elintarvikkeen ravitsemuksen, fysikaalisen, kemiallisen ja mikrobiologisen taustan kannalta aistien näkökulmasta ja tuo tietoa miten voi vaikuttaa juomien makuprofiiliin muuttamalla näitä tekijöitä.

 

Haluan että työ on ajankohtainen katsaus aiheeseen ja innostaa tutkimaan asiaa lisää. Haluan että gradu tuo minulle varmuutta elintarviketieteen asiantuntijana näissä teemoissa. Haluan päästä kirjoittamaan ja tuottamaan omaa tekstiä ja oppia tutkimuksen järjestämisestä. Haluan luoda työn aikana hyviä ja kestäviä suhteita kollegoihin ja opettajiin yliopistolla. Haluan että gradu avaa minulle ovia työelämään ja teollisuuteen tai mahdolliseen jatko-opiskeluun.

 

Haluan myös että tämä vaihe elämässäni on ohi vaikka haluan nauttia prosessista kun se vielä on meneillään. Haluan säilyttää innokkaan oppimisen janon ja toivon, että gradu ruokkii sitä edelleen. Haluan suoriutua työstäni kiitettävästi ja saada siitä rehellistä palautetta sen aikana sekä tukea työn tekoon. Haluan pystyä tekemään gradun ensi kesään mennessä ja valmistua silloin niin, että myös muut opinnot ovat tehty. Haluan näyttää, että osaan ja pystyn kirjoittamaan oman graduni.

 

Siinäpä se, visio on ainakin valmis. Eikö se ole niin että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Musiikkia korville

Kuva viime vuodelta Kansallisoopperassa

 

Ihanaa viikonloppua teille!

 

Meillä on tällä kertaa mukavia suunnitelmia viikonlopulle kun hankin muutama kuukausi takaperin minulle ja kahdelle isommalle lapselle liput oopperaan. Me mennään tänään katsomaan Taikahuilu missä on W. A. Mozartin musiikki. Tässä versiossa oopperaan on yhdistetty animaatiota joten ajattelin että se olisi hauska kokemus myös lapsille. Saadaan lasten kanssa seuraa myös minun äidistäni ja tädistäni, joten meitä on ihan isompi poppoo lähdössä nauttimaan illasta ihanan musiikin parissa. Olen itse ollut pienestä asti hulluna Mozartin sävellyksiin, joten esitystä on odotettu. Toivottavasti lapset jaksaa katsoa ja viihtyvät myöskin!

Kuva ja teksti esityksestä: oopperabaletti.fi

 

Tällaista Taikahuilua et ole ennen nähnyt

Animaatiota ja eläviä laulajia yhdistävä huikean hauska toteutus on saanut ylistävät arviot kaikkialla. Berliinin Komische Operin tuotannossa Taikahuilu etenee mielikuvituksellisesti mykkäelokuvan kultakauden hengessä. Laulajien ja elokuvan tarkasti ajoitettu yhteistoiminta tuo näyttämölle Taikahuilun loputtoman rikkaan fantasiamaailman.

Tuttu tarina Paminaa etsivästä Taminosta, Papagenaa haikailevasta Papagenosta ja valon ja pimeyden kamppailusta ovat entisellään, samoin Mozartin iki-ihana musiikki. Ja nyt Taikahuilun tarina etenee vielä entistä tiiviimmin, sillä puheosuuksien paikalla on elävää animaatiota ja tekstiä.

Suosittelemme oopperaa yli 7-vuotiaille katsojille.

 

Postaus ei ole kaupallinen yhteistyö vaan ihan omasta rakkaudesta teatteriin, oopperaan ja balettiin. Mitä te olette käyneet viimeksi katsomassa? Onko muita elävästä esityksestä ja musiikista nauttivia? Huomasitteko muuten, että joulukuussa ohjelmistoon tulee Pähkinänsärkijä?